Soininvaaran ja Vartiaisen Helsingin lämpöstrategia perustuu maakaasuun – Strategia nopeasti palautettava uudelleen valmisteluun
Tämän päivän Ilta-Sanomien mukaan Hollannin pääministeri Mark Rutte ilmoitti, että EU:n jäsenmaat ovat sopineet yhteisistä ”rajoitetuista” pakotteista Venäjää vastaan sen käytännössä liitettyä Ukrainan itäiset provinssit itseensä.
Vihreän energiapolitiikan vuoksi Hollannin maakaasukentät ovat nopeasti ehtyneet viimeisten 10 vuoden aikana ja Hollanti tuo nyt jo puolet tarvitsemastaan maakaasusta (1), josta suurin osa ilmeisesti tulee Venäjältä. Lähes kaikki Keski-Euroopan maat ovat nyt täysin riippuvaisia Venäjän kaasusta ja kaiken lisäksi maanalaiset kaasuvarastot ovat nyt 10 % vähäisemmät kuin vuosi sitten, vaikka talvea on vielä kuukausi jäljellä.
Lämpimän talven vuoksi varastot tyhjenivät paljon vähemmän kuin pelättiin, mutta nyt pelkona on kaasun riittävyys ensi kesänä Euroopassa (2).
Ennen joulua Helenin hallituksen puheenjohtaja Osmo Soininvaara ja Helsingin pormestari Juhana Vartiainen iloitsivat päätöksistä sulkea Hanasaaren 1.4.2023 ja Salmisaaren 1.4.2024 kivihiilivoimalaitokset.
Keskityn tässä blogissani tarkastelemaan pääasiassa kaukolämmöntuotantoa, mutta totean, että Suomen kantaverkosta poistuu päätösten myötä 396 MW kipeästi Suomen tarvitsemaa perusvoiman tuotantoa. Sitä ”korvataan” suurella tuurivoimapuistolla, jonka HELEN rakentaa yhdessä Fortumin kanssa Pohjanmaalle (1). Niin kauan, kun sähkön varastointia ei ole ratkaistu, tarvitaan käytännössä karkeasti ottaen saman verran vara-/säätövoimaa, kuin tuurivoimapuisto tuottaa nimellisesti sähköä.
Osmo Soininvaaran johdolla hyväksytyssä strategiassa (3)
”Helen siirtyy vaiheittain hajautettuun lämmöntuotantoon, jossa lämpöä tuotetaan, otetaan talteen ja varastoidaan useassa paikassa päästöttömästi, uusiutuvasti ja toimitusvarmasti.”
Kyseisen HELEN’n tiedotteen väliotsikon ”Lämmön riittäminen turvataan monilla eri tavoilla” tärkein viesti on ”piilotettu” virkkeeseen:
”Maakaasutuotanto turvaa lämmön toimitusvarmuuden.”
Miksi tämä on tärkein em. alaotsikon lause? Se on sitä, koska vuonna 2020 maakaasun osuus lämmöntuotannosta oli 2020 jo 42,3 % (4). Maakaasu on lisäksi ainoa realistinen keino korvata kivihiilen 46,1 % osuus (4). Hiilen osuus lämmöntuotannosta on suuri, koska Salmisaaressa on 180 MW hiilikattila, joka tuottaa pelkkää lämpöä.
Kaikki maininnat konesalien ja teollisuuden hukkalämmön tuotannon hyödyntämisestä tai lämpö-/sähkövarastoista ovat pelkkää kaupunkilaisille tarkoitettua viherviihdettä. Lämpövarastot eivät ole tuotantolaitoksia, vaan niillä pyritään kuorman vaihtelun tasaukseen. Huippukulutuksen hetkillä tarvittava lisälämpö saadaan kaasulla, hiilellä tai öljyllä; lämpöpumppujen osuus on pieni. Lämpövarastot tai akut sisältävät niin pienen määrän lämpöä, että ne tyhjenevät hyvin nopeasti. Helsingillä on vain pienet määrät valmiusvarastoitua öljyä lämmön tuottamiseksi huoltovarmuuskriisin varalle. Tukeutuminen bioenergiaan laajamittaisesti tuomitaan jo jyrkästi ylikansallisissa ympäristöjärjestöissä luonnonsuojelullisista ja ilmastopoliittisista syistä.
Suomessa energiaan liittyvä huoltovarmuus valtakunnan näkökulmasta on rakentunut seuraavien seikkojen varaan:
- Suuret kuukausien riittävät raakaöljyn maanalaiset varmuusvarastot.
- Maailman energiajärjestön kanssa solmittu monenvälinen sopimus öljyn saamisesta muista maista kriisin sattuessa.
- Uraanin varastointi jopa vuosiksi eteenpäin; se on taloudellisesti mahdollista, koska ydinsähkö on niin pääomavaltaista ja että uraanipolttoaineen osuus tuotantokustannuksista on pieni.
- Kivihiilikasat, jotka mitoitettiin ainakin ennen kuuden kuukauden tuotannon varalle.
- Runsaat omat turvevarat.
Maakaasuhanat voidaan laittaa kiinni koska tahansa, eikä Baltiasta tulevan kaasun terminaali auta kaasuniukkuuden vallitessa mitään. Jo pelkästään tämä on muistettava, kun Hanasaari ja Salmisaari ollaan laittamassa viiden vuoden etuajassa kiinni, puhumattakaan, että maakaasun hinta on tähtitieteellisesti noussut Ukrainan kriisin myötä.
Helsingin lämpöstrategia on palautettava nopeasti takaisin valmisteluun ja päätökset kivihiilestä luopumisesta ennen aikojaan on otettava uudelleen tarkasteluun sekä taloudellisista että turvallisuuspoliittisista syistä, mutta ennen kaikkea siksi, että lähes arktisessa Helsingissä ei voida leikkiä lämpöturvallisuuden kanssa.
Kirjoittaja on perussuomalaisten ensimmäinen varavaltuutettu Helsingin valtuustossa
Viitteet
- https://www.oxfordenergy.org/wpcms/wp-content/uploads/2021/07/Dutch-Gas-Production-From-the-Small-Fields.pdf
- https://www.reuters.com/business/energy/european-gas-storage-levels-survive-winter-summer-refilling-looms-2022-02-18/
- https://www.helen.fi/uutiset/2021/helen-lopettaa-hiilen-kayton-yli-viisi-vuotta-suunniteltua-aiemmin
- https://www.helen.fi/helen-oy/energia/energiantuotanto/energian-alkupera
Tämä kertautuu sillä tavoin että olisi pantava uuteen harkintaan onneton siltahanke Kruunuvuoreen. Sillä silta katkaisisi mahdollisuuden tuoda vesitse kivihiiltä Hanasaaren voimalaitokselle.
Outoa suunnittelua edustaa sekin että Kruunuvuoreen vievä väylä on tarkoitus muuttaa bulevardiksi samalla kun asukkaiden määrä kasvaa voimakkaasti,
Onko todella suunniteltu niin että poliisin, palokunnan ja ambulanssin on tultava kantakaupungin suunnasta, jottei juuttuisi ruuhkaan?
Ilmoita asiaton viesti
Se maksaa jopa yksi miljardi euroa ja kuulin juuri, että korkeimmalla kohdalla 120 metriä merenpinnasta… Ei autoille, vain raitsikoille ja polkupyörille.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinkahan usein ratikat pannaan poseen, kun on riskaapelia niillä ajella noin korkealla ja kapealla radalla tuulen takia?
Ilmoita asiaton viesti
Näyttää siltä että putler toteuttaa kaikkien viheriäisten unelman kun ei ole mitään poltettavaa kohta.
Ilmoita asiaton viesti
”Soininvaaran ja Vartiaisen Helsingin lämpöstrategia perustuu maakaasuun”
Julkisesti saatavilla olevan tiedon mukaan strategia ei perustu maakaasuun, vaan maakaasua käytetään ylimenokaudella. Tekee mieleni siteetata Aku Ankkaa: keskeneräisiä töitä ei näytetä hulluille eikä herroille.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa kuinkas pitkä tämä ylimenokausi on ennen kuin ollaan siellä ihanneyhteiskunnassa?
Ilmoita asiaton viesti
Julkisesti saatavilla olevan tiedon mukaan 8 vuotta.
https://www.helen.fi/helen-oy/vastuullisuus/ajankohtaista/hiilineutraaliksi-2030
Ilmoita asiaton viesti
Aika kevyesti suhtaudutaan korvaavaan tuotantoon.
”Kivihiili korvataan ensivaiheessa mm. hukkalämmöillä, biolämmöllä, energian varastoinnilla sekä aurinko- ja tuulivoimalla. Lisäksi selvitämme mm. meriveden lämmön talteenottoa ja geotermistä energiaa. Pidemmällä tulevaisuudessa mahdollisuuksia ovat esim. pienydinvoima ja vety.”
Siis pidemmällä tähtäimellä ”nähdään mahdollisuuksi”.
Ilmoita asiaton viesti
Viime vuonna Helsinki käytti 20 % enemmän 24 % kalliimpaa venäläistä kivihiiltä energiantuotantoon edelliseen nähden tukien tässäkin Putinin päämääriä.
Venäläisestä maakaasusta puhumattakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen asia on se, että miten tulevaisuudessa hoidetaan lämmöntuotannon huoltovarmuus Helsingissä.
Nykyisinhän ulkomaisilla polttoaineilla hiili, kaasu ja öljy on oltava 3 kk keskimääräistä käyttöä vastaavan velvoitevarasto jossakin.
Vuosaaren kaasun käytölle on nykyisin osin ollut velvoitevarastopolttoaineena myös hiili ja raskas polttoöljy, joita siellä ei voi polttaa. Kun kaasuun siirrytään laajemminkin, on Vuosaaren osalle jossakin oltava paljon kevyttä polttoöljyä eli dieseliä, jotta tuo velvoite ihan oikeasti täyttyy. Toki raskasta polttoöljyä voidaan käyttää Vuosaaren velvoitteena öljykattiloilla, mutta niitä kattiloita ei saa käyttää öljyllä kuin 500 h vuodessa. Öljyluolista yksi juuri muutettiin kaukolämpövarastoksi. Toki öljyn varastointia voi ostaa muilta yrityksiltä ja rahaahan niillä riittää vaikka mihin asiaan, koska vihreys on ajanut kannattavan toiminnan ohi, kuten niin monessa asiassa muuallakin Suomessa.
Kun sitten maakaasustakin luovutaan ja ollaan hakkeen, pelletin ja sähkön varassa, huoltovarmuuden taso lämmön suhteen lähenee nollaa.
Sähkönhän Helsinkiin toimittaa Fingrid, joten se vastaa huoltovarmuusmielessä siitä, että parhaimmillaan liki 1000 MW sähköä jostakin tulee Helsinkiin myös silloin kun on tyyni pakkassää ja sekä sähkön että läämmön kulutus yhtä aikaa huipussaan.
Ei ole sähkön ja lämmön hinta ainakaan laskusuunnassa, kun tarvittavat investoinnit maksetaan, jos ja kun kaiken huipuksi investointien kautta syntyy entistä kalliimpaa energiaa. Kysyntäjoustoon turvautuminenkin lähestyy päivä päivältä myös Helsingin alueella, kun tuo vihreän hulluuden siirtymä etenee.
Myös nykyisin halvoista fossiilisista polttoaineista valtiolle saatava vuotuinen psri miljardia euroa on parsittava valtion kassaan jostakin muusta lähteestä kuin hiilen ja kaasun verotukseta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Jyrki😎
Ilmoita asiaton viesti
Suomi luonnollisesti osallistuu EU n talkoisiin auttaen Venäjää toimimaan oikein, pysäyttämällä kaasun tulon Venäjältä tulevista molemmista putkista.
Saattaa muuten olla tosiaan pian vilu Stadissa.
No, hakerekkaralli on sitten tulossa olevaa viihdettä, veikkaan. Hakkeen lämpöarvo kun on todelle heikko kivihiileen verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Mahtaako hakkeelle sopivia kattiloita Hesassa olla tällä hetkellä?
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä. Sekin vielä.
Ilmoita asiaton viesti
Aprillipiloja (1.4.) ovat nuo sulkemiset. Vuodessa parissa ehtii tapahtua vaikka mitä, kuten olemme huomanneet.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, noi Naantalin ykkös ja kakkosyksikkö tekee edelleen lämpöä ja sähköä, onneksi.
”1.7.2020 9:24
Turun Seudun Energiantuotanto TSE on tänään sulkenut lopullisesti Naantalin voimalaitoksen kaksi vanhinta kivihiilikäyttöistä yksikköään, jotka ovat vuonna 1960 valmistunut ykkösyksikkö ja vuonna 1964 valmistunut kakkosyksikkö.”
Ilmoita asiaton viesti
Toivonmukaan olisivat piloja, on yleisesti tiedossa, että kuluva talvi on jo toinen ilman turpiinia Hanasaaren voimalan osalta, eli laskentatehosta puuttuu puolet, ollaanko ostamassa uutta, kukaan ei hiiskahda sanaakaan 🌞
Ilmoita asiaton viesti
Ha4 on kuulemma ehjätty ja ajossa. On kuulemma julkista tietoa.
Ilmoita asiaton viesti
On sulaa hulluutta ajaa alas turpeen käyttö ja samalla lisätä riippuvuutta fossiilisista tuontituotteista.
Ensin fossiilit alas, ja kun hiilineutraali korvaaja on keksitty, sitten turve alas.
Ilmoita asiaton viesti
Ked Hannu Hoskonen eilisessä välikysymyskeskustelussa (jossa loppuaikana oli hänen lisäkseen kolme muuta kansanedustajaa ynnä puhemies) kertoi, että Rauman satamaan tuli laivalastillinen turvetta voimaloiden tarpeisiin.
Ilmoita asiaton viesti