Soininvaaran ja Vartiaisen Helsingin lämpöstrategia perustuu maakaasuun – Strategia nopeasti palautettava uudelleen valmisteluun

Tämän päivän Ilta-Sanomien mukaan Hollannin pääministeri Mark Rutte ilmoitti, että EU:n jäsenmaat ovat sopineet yhteisistä ”rajoitetuista” pakotteista Venäjää vastaan sen käytännössä liitettyä Ukrainan itäiset provinssit itseensä.

Vihreän energiapolitiikan vuoksi Hollannin maakaasukentät ovat nopeasti ehtyneet viimeisten 10 vuoden aikana ja Hollanti tuo nyt jo puolet tarvitsemastaan maakaasusta (1), josta suurin osa ilmeisesti tulee Venäjältä. Lähes kaikki Keski-Euroopan maat ovat nyt täysin riippuvaisia Venäjän kaasusta ja kaiken lisäksi maanalaiset kaasuvarastot ovat nyt 10 % vähäisemmät kuin vuosi sitten, vaikka talvea on vielä kuukausi jäljellä.

Lämpimän talven vuoksi varastot tyhjenivät paljon vähemmän kuin pelättiin, mutta nyt pelkona on kaasun riittävyys ensi kesänä Euroopassa (2).

Ennen joulua Helenin hallituksen puheenjohtaja Osmo Soininvaara ja Helsingin pormestari Juhana Vartiainen iloitsivat päätöksistä sulkea Hanasaaren 1.4.2023 ja Salmisaaren 1.4.2024 kivihiilivoimalaitokset.

Keskityn tässä blogissani tarkastelemaan pääasiassa kaukolämmöntuotantoa, mutta totean, että Suomen kantaverkosta poistuu päätösten myötä 396 MW kipeästi Suomen tarvitsemaa perusvoiman tuotantoa. Sitä ”korvataan” suurella tuurivoimapuistolla, jonka HELEN rakentaa yhdessä Fortumin kanssa Pohjanmaalle (1). Niin kauan, kun sähkön varastointia ei ole ratkaistu, tarvitaan käytännössä karkeasti ottaen saman verran vara-/säätövoimaa, kuin tuurivoimapuisto tuottaa nimellisesti sähköä.

Osmo Soininvaaran johdolla hyväksytyssä strategiassa (3)

”Helen siirtyy vaiheittain hajautettuun lämmöntuotantoon, jossa lämpöä tuotetaan, otetaan talteen ja varastoidaan useassa paikassa päästöttömästi, uusiutuvasti ja toimitusvarmasti.”

Kyseisen HELEN’n tiedotteen väliotsikon ”Lämmön riittäminen turvataan monilla eri tavoilla” tärkein viesti on ”piilotettu” virkkeeseen:

”Maakaasutuotanto turvaa lämmön toimitusvarmuuden.”

Miksi tämä on tärkein em. alaotsikon lause? Se on sitä, koska vuonna 2020 maakaasun osuus lämmöntuotannosta oli 2020 jo 42,3 % (4). Maakaasu on lisäksi ainoa realistinen keino korvata kivihiilen 46,1 % osuus (4). Hiilen osuus lämmöntuotannosta on suuri, koska Salmisaaressa on 180 MW hiilikattila, joka tuottaa pelkkää lämpöä.

Kaikki maininnat konesalien ja teollisuuden hukkalämmön tuotannon hyödyntämisestä tai lämpö-/sähkövarastoista ovat pelkkää kaupunkilaisille tarkoitettua viherviihdettä. Lämpövarastot eivät ole tuotantolaitoksia, vaan niillä pyritään kuorman vaihtelun tasaukseen. Huippukulutuksen hetkillä tarvittava lisälämpö saadaan kaasulla, hiilellä tai öljyllä; lämpöpumppujen osuus on pieni. Lämpövarastot tai akut sisältävät niin pienen määrän lämpöä, että ne tyhjenevät hyvin nopeasti. Helsingillä on vain pienet määrät valmiusvarastoitua öljyä lämmön tuottamiseksi huoltovarmuuskriisin varalle. Tukeutuminen bioenergiaan laajamittaisesti tuomitaan jo jyrkästi ylikansallisissa ympäristöjärjestöissä luonnonsuojelullisista ja ilmastopoliittisista syistä.

Suomessa energiaan liittyvä huoltovarmuus valtakunnan näkökulmasta on rakentunut seuraavien seikkojen varaan:

  1. Suuret kuukausien riittävät raakaöljyn maanalaiset varmuusvarastot.
  2. Maailman energiajärjestön kanssa solmittu monenvälinen sopimus öljyn saamisesta muista maista kriisin sattuessa.
  3. Uraanin varastointi jopa vuosiksi eteenpäin; se on taloudellisesti mahdollista, koska ydinsähkö on niin pääomavaltaista ja että uraanipolttoaineen osuus tuotantokustannuksista on pieni.
  4. Kivihiilikasat, jotka mitoitettiin ainakin ennen kuuden kuukauden tuotannon varalle.
  5. Runsaat omat turvevarat.

Maakaasuhanat voidaan laittaa kiinni koska tahansa, eikä Baltiasta tulevan kaasun terminaali auta kaasuniukkuuden vallitessa mitään. Jo pelkästään tämä on muistettava, kun Hanasaari ja Salmisaari ollaan laittamassa viiden vuoden etuajassa kiinni, puhumattakaan, että maakaasun hinta on tähtitieteellisesti noussut Ukrainan kriisin myötä.

Helsingin  lämpöstrategia on palautettava nopeasti takaisin valmisteluun ja päätökset kivihiilestä luopumisesta ennen aikojaan on otettava uudelleen tarkasteluun sekä taloudellisista että turvallisuuspoliittisista syistä, mutta ennen kaikkea siksi, että lähes arktisessa Helsingissä ei voida leikkiä lämpöturvallisuuden kanssa.

Kirjoittaja on perussuomalaisten ensimmäinen varavaltuutettu Helsingin valtuustossa

Viitteet

  1. https://www.oxfordenergy.org/wpcms/wp-content/uploads/2021/07/Dutch-Gas-Production-From-the-Small-Fields.pdf
  2. https://www.reuters.com/business/energy/european-gas-storage-levels-survive-winter-summer-refilling-looms-2022-02-18/
  3. https://www.helen.fi/uutiset/2021/helen-lopettaa-hiilen-kayton-yli-viisi-vuotta-suunniteltua-aiemmin
  4. https://www.helen.fi/helen-oy/energia/energiantuotanto/energian-alkupera
MikkoPaunio
Perussuomalaiset Helsinki

Kirjoittaja on (s. 1961) Helsingin yliopistosta valmistunut terveydenhuollon erikoislääkäri, joka on työskennellyt seuraavien instituutioiden palveluksessa: Helsingin yliopisto, Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health, sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan Unionin komissio ja Maailmanpankki. Kirjoittalla on Helsingin yliopiston yleisen epidemiologian dosentuuri. Hän on saanut jatkokoulutusta Maailman terveysjärjestön ns. pitkällä kurssilla Brysselin vapaassa yliopistossa ja hänellä on ylempi korkeakoulututkinto (epidemiologia) Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health instituutiosta. Kirjoittajalla on julkaisuja merkittävimmissä kansainvälisissä lääketieteellisissä julkaisusarjoissa ja yhteensä vertaisarvioituja julkaistuja artikkeleita hänellä on 40 (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/?term=paunio+m). Kirjoittajan tärkein tieteellinen havainto johti lopulta Maailman Terveysjärjestön maailmanlaajuiseen tuhkarokkorokotusstrategian muutokseen. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/3/duo13540 Pelkästään 2000-luvulla on tuhkarokkorokotus pelastanut noin 20 miljoonaa lasta elämälle.
Kirjoittaja toimi valtioneuvoston asettaman Säteilyturvaneuvottelukunnan puheenjohtajana vuosina 2009-2018. Kirjoittaja on toiminut vuodesta 2016 lähtien Valtakunnallisen Maanpuolustuskurssin sekä luennoitsijana että ns. pääopettajana (STM) syksyyn 2021 asti.

Hän on kirjoittanut kolme kirjaa: Vihreä Valhe (Weilin & Göös 1991), Vihreä Valhe - Valheen sysimustat juuret, salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset (Auditorium 2015) ja Hourulan väen ilmastovallankumous (Omakustanne 2019). Kirjoittaja valittiin 20.3.2018 tieteelliseksi ja policy neuvonantajaksi American Council on Science and Health järjestöön. Järjestön on aikoinaan perustanut Norman Borlaug ja Elizabeth Wheelan. Se on teollisuutta ja hyvinvointia puolustava tieteellinen järjestö. Kirjoittajalta julkaistu useita raportteja Ison Britannian pitkäaikaisimman valtionvarainministerin Nigel Lawsonin perustamalla The Global Warming Policy Foundation sivustolla (https://www.thegwpf.org/?s=paunio). Kirjoittajalta on julkaistu merkittävillä brittiläisillä ja pohjoisamerkikkalaisilla keskusteluareenoilla useita puheenvuoroja (https://muckrack.com/mikko-paunio/articles) pääasiassa ympäristö- ja kehityspolitiikkaan liittyen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu