Vihreä ilmastopolitiikka tekee NATO:sta epäluotettavan ja epäyhtenäisen – USA kohtelee Eurooppaa kaltoin

NATO:n artikla 8:

”Kumpikin osapuoli ilmoittaa, että mikään sen ja sen välillä tällä hetkellä voimassa olevista kansainvälisistä sitoumuksista ei ole voimassa mikä tahansa muu sopimuspuoli tai mikä tahansa kolmas valtio on ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa, ja sitoutuu olemaan ryhtymättä minkäänlaisiin kansainvälisiin sitoumuksiin, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.”

Suomen hallitus tulkitsee 13.4.2022 julkistamassa NATO-selonteossaan artiklaa seuraavasti:

”Naton perussopimuksen kahdeksas artikla on huoltovarmuuden näkökulmasta merkittävä, sillä se estää Naton jäsenmaita tekemästä sellaisia sopimuksia kolmansien osapuolten kanssa, jotka menevät jäsenyyden asettamien velvoitteiden edelle. Tätä voidaan tulkita siten, että jos Natoon kuulumaton maa tekee kriisiajan huoltovarmuusyhteistyöhön liittyvän sopimuksen Naton jäsenvaltion kanssa, sopimuksen soveltaminen on aina toissijaista Naton jäsenmaiden samanaikaisiin tarpeisiin nähden.”

Tarkastelen seuraavassa rikkovatko eurooppalaisten NATO-maiden ja Venäjän väliset öljyn, kaasun ja kivihiilen sekä USA:n ja Venäjän välisen mittavan uraanipolttoainekaupankäynnin huoltovarmuussitoumukset NATO:n perustamissopimuksen artikla 8:aa. Nämä sitoumukset ovat kaupallisia energiayhtiöiden välisiä sopimuksia, ne eivät siis ole valtioiden välisiä huoltovarmuussopimuksia. On kuitenkin selvää, että nämä sopimukset ovat niin tärkeitä em. valtioille, että niillä on täysi poliittinen hyväksyntä ja valtioiden siunaus. Tätä on korostanut se, että poliittiset valtioiden EU:n toimielimet ovat ottaneet energiaostot Venäjältä sanktiopolitiikan agendalle, tosin toistaiseksi hyvin rajoitetusti.

Nämä huoltovarmuussopimukset eivät ole NATO-maiden antamia lupauksia NATO:n ulkopuoliselle maalle eli Venäjälle, mutta ne ovat NATO-maiden energiayhtiöiden sitoumuksia ostaa Venäjältä energiaa. Tämä voi olla ristiriidassa NATO:n perustamissopimuksen kanssa.

Julkisuudessa on tullut selväksi, että nämä Venäjältä saadut huoltovarmuussitoumukset ostaa energiaa Venäjältä ovat erittäin tärkeitä Länsi-Euroopalle, mutta vähälle huomiolle on jäänyt, että USA tuottaa peräti 20 % sähköstään Venäjän vaikutuspiiristä tuotavalla uraanipolttoaineella. USA tuo 50 % vanhojen ydinvoimaloidensa tarvitsemasta polttoaineesta Venäjän vaikutuspiiristä.

Toistaiseksi Venäjä on ollut hyvin varovainen ja kunnioittanut näitä huoltovarmuussitoumuksiaan Euroopalle ja USA:lle vuosikymmenet ja nyt Venäjällä on erityinen insentiivi kunnioittaa sitoumuksiaan, koska energiakaupalla Venäjä rahoittaa sotaa Ukrainassa. Hiljan tapahtunut kaasuhanojen sulkeminen Puolalta ja Bulgarialta johtuu siitä, että ne eivät suostu maksamaan ostamaansa kaasua ruplilla.

NATO:n päämajan laillisen neuvonantaja Karoy Vegh’n artikkeli NATO-sopimuksen artikla 8 historiasta ja sen nykypäivän merkityksestä julkaistiin kunnianarvoisassa Emory International Legal Review lehdessä NATO:n 70-vuotisjuhlavuonna vuonna 2019. Tukeudun tähän artikkeliin arvioidessani sitä, rikkovatko em. kahden väliset sitoumukset NATO:n perustamissopimusta ja erityisesti sen artiklaa 8. Artikkelin johdannossa todetaan:

”Lyhyesti sanottuna 8 artikla säätelee sopimuspuolten sopimusvelvoitteiden ja muiden liittoutuneiden kansakuntien velvoitteiden välistä suhdetta. Vaikka artikla on ytimekäs, kaksiosainen virke, sen tarkkaa roolia ja merkitystä on usein aliarvostettu osana Pohjois-Atlantin sopimusjärjestelmää. Vaikka sen voidaan arvioida olevan standardinomainen esteellisyyslauseke, sen sanamuoto kuitenkin sisältää paljon laajemmat velvoitteet liittolaisille.”

Näistä sitoumusten luonteesta artikla 8 kontekstissa Vegh kirjoittaa seuraavaa:

”Se, että tällaiset sitoumukset voivat ulottua oikeudellisesti sitovampaa pidemmälle artikla 8:n velvoitteet antavat artiklalle ainutlaatuisen poliittisen ulottuvuuden, jossa jäsenvaltioilla on sekä oikeudellisia että poliittisia velvollisuuksia toisiaan kohtaan. Tästä lähestymistavasta seuraa, että artikla 8:lla on paljon laajempia vaikutuksia kuin mitä säännöksen tekstistä näyttäisi äkkiseltään seuraavan. Itse NATO-sopimuksella perustetaan erityinen poliittinen ja sotilaallinen liitto, jossa niiden yhtenäisyys on avainasemassa sen alkuperäisen tehtävän täyttämiseksi, jotka on esitetty artikloissa 3-6. Tästä näkökulmasta muutkin kuin valtioiden väliset sopimukset ovat hyvin perustellusti osa sopimusvaltioilta vaadittavaa sitoutumista NATO:n perustamissopimusta noudatettaessa.”

Vegh palaa tähän laajaan artikla 8 poliittiseen näkökulmaan artikkelin lopun yhteenvedossa:

”Kun tätä monimutkaista lausetta tarkastellaan NATO-allianssin perimmäisen tarkoituksen näkökulmasta, käy ilmeiseksi, että 8 artikla on se laillinen liima, joka varmistaa NATO:n sekä sisäisen että ulkoisen yhtenäisyyden.”

Vegh’n punnitessaan edelleen artikla 8 noudattamista:

”Ainoa asia, joka seuraa artikla 8:n jälkimmäisestä lauseesta, on liittoutuneiden kansakuntien oikeudellisesti sitova velvollisuus välttää sellaisten sitoumusten tekemistä, jotka ovat ristiriidassa niiden NATO:n perustamissopimuksen mukaisten velvoitteiden kanssa.”

Artikla 3 viittaa kahteen ensimmäiseen artiklaan ja kehottaa tehokkaaseen näiden mainitsemien NATO:n tavoitteiden täytäntöönpanoon. Kahdesta ensimmäisestä artiklasta selviää NATO:n tarkoitus ja pyrkimykset, joihin kuuluu vakauden ja hyvinvoinnin edellytysten turvaaminen sekä konfliktin välttäminen talouspoliittisin toimin.

Nyt eurooppalaisten NATO:n jäsenmaiden ja USA:n energiayhtiöiden sitoumukset ostaa sotaa käyvältä Venäjältä energiaa rikkovat NATO:n perustamissopimuksen artikla 8:aa, koska ne ehkäisevät vakauden ja hyvinvoinnin edellytysten turvaamisen sekä pyrkimyksen konfliktin välttämiseen talouspoliittisin toimin. Tilanne on vieläkin kestämättömämpi, koska nämä sitoumukset turvaavat nyt konfliktin jatkumisen.

Kaksi viikko sitten The New York Times suurieleisesti uutisoi, että Ranskan vaalien toisen kierroksen jälkeen EU:n komissio esittää öljyntuontikieltoa Venäjältä. Torstai-iltana USA:n valtiovarainministeri Janet Yellen varoitti EU-maita lopettamasta öljyntuontia Venäjältä, koska se saisi aikaan taloudellista kaaosta ei ainoastaan Euroopassa vaan koko maailmassa. Yellen jätti tietenkin kertomatta, että tämä aiheuttaisi myös bensan hinnan kohomista USA:ssa, mikä on nyt syöksemässä demokraatit tuhoon marraskuun täytevaaleissa. Samaan hengenvetoon EU:n korkea edustaja (=EU:n ”ulkoministeri”) Josep Borell ilmoitti, että useat EU:n jäsenmaat – mukana tietysti NATO-maita – vetoaisivat tällaisen yrityksen luopua poliittisista sitoumuksista tuoda öljyä Venäjältä, puhumattakaan kaasusta, joka on nyt elämän ja kuoleman kysymys Saksalle. Saksassa kylmenisivät kodit ja teollisuus pysähtyisi, jos kaasun osto Venäjältä loppuisi.

Artikla 8:n merkitys osana NATO:n perustamissopimusta on nyt merkityksetön, koska NATO:n jäsenmaat eivät noudata sitä.

Artiklan 8:n takaama NATO:n yhtenäisyys on nyt vaarassa 30 vuotta harrastetun vihreän ilmastopolitiikan synnyttämien Länsi-Euroopan ja USA:n Venäjälle tehtyjen energiaostositoumusten myötä. Vielä 15 vuotta sitten Eurooppa tuotti enemmän kaasua kuin Venäjä.

Venäläiset toimijat ostivat vihreiltä ympäristöjärjestöiltä kampanjoita 2010-luvun alkupuolella, joilla se esti Eurooppaa kehittämästä horisontaaliseen poraukseen ja särötykseen perustuvaa tekniikkaa Euroopan laajojen öljyä ja kaasua sisältävien liuskevarojen hyödyntämiseksi. USA:ssa nämä kampanjat onnistuivat tavoitteissaan vasta, kun Joe Biden valittiin USA:n presidentiksi 2020 vaaleissa.

Meille vakuutetaan, että NATO:n perustamissopimuksen artikla 5 antaa luotettavat turvatakuut Suomelle. NATO-maat eivät voi noudattaa artikla 8:aa, koska olosuhteet ja harjoitettu vihreä energiapolitiikka eivät salli sitä noudatettavan. On täysin luontevaa ajatella, että artikla 5:sta ei myöskään tarvitse noudattaa, jos olosuhteet eivät salli sitä noudatettavan.

Nyt näyttää siltä, että Suomi muiden EU-maiden tapaan joutuu luopumaan Venäjän öljyntuonnista kuudessa kuukaudessa, mutta USA saa ostaa edelleen halpaa uraania Venäjältä ja sen strategisilta liittolaisilta ja yhteistyökumppaneilta.

Suomi toi 2021 yli 81 % raakaöljystä Venäjältä. Meille vakuutetaan Nesteen suulla, että kykenemme lopettamaan Venäjän öljyntuonnin tuossa aikataulussa, mutta meille ei kerrota, paljonko bensan ja dieselin hinta nousee sanktioiden myötä. Itse epäilen USA:n valtiovarainministerin Janet Yellenin lailla, että EU:n Venäjän öljyembargo voi aiheuttaa hintashokin ja lamata maailmataloutta. Joka tapauksessa sanktiokierre tulee edelleen luomaan epävakautta ja eripuraa NATO:n jäsenten keskuudessa sekä köyhyyttä Euroopassa. EU eliitti on aivan hukassa ja rähmällään USA:n vaarallisen aggressiivisen ulkopolitiikan edessä.

• Vegh K. The North Atlantic Treaty and its Relationship to other ”Engagements” of its parties – A commentary on article 8. 34 Emory Intl’l L. Rev 136 (2019)