WHO:n kohtalokas virheellinen SARS-CoV-2 riskinarvio Espanjan massiivisen vasta-aineserologian valossa

Lupasin edellisessä blogissani, jota on nyt luettu 60 000 kertaa, että parannan sitä joiltain osin. Tällä viikolla Espanjan viranomaiset kuitenkin julkaisivat 60 000 satunnaisesti valitun espanjalaisen vasta-ainetiedot koronavirukselle. Samassa yhteydessä tiedusteltiin tutkimukseen osallistuneilta espanjalaisilta ylähengitystieoireet kevään ajalta (1). Se mahdollistaa nyt  numeroilla tehdyn tarkastelun Maailman Terveysjärjestön (WHO) Wuhan-mission myötä tehdystä koronavirusta koskeneesta riskinarviosta, joka johti kaoottiseen riskiviestintään valtamedioissa saaden ympäri maailmaa ihmiset pois tolaltaan.

Taulukon saa suuremmaksi tietokoneella CTRL +

Paniikkiin ei ole mitään syytä

Kuukausia kestäneellä 24/7 joukkotiedotuksella synnytetyn pelon vuoksi aloitan ihan perustavaa laatua olevista luvuista. Nyt on varmaan tullut kaikille selväksi, että koronavirus on erityisen vaarallinen vanhoille ihmisille, mikä välittyi mm. dramaattisista uutiskuvista Espanjasta, joissa esimerkiksi erään hoivakodin koronaan kuolleet vanhukset oli hylätty hoitajien paettua sieltä.

Olen nyt taulukoinut ikäryhmittäistä tietoa koronataudin ja virustartunnan tappavuusluvuista sekä koronataudin aiheuttaman eri ikäryhmien kuolemanvaaran Espanjassa (taulukko 1). Äärimmäisenä oikealla on espanjaisten koronataudin kuolemanvaara eri ikäryhmissä. Suurimmassa kuolemanvaarassa (kuolleet/keskiväestö) olleista yli 90-vuotiaista espanjalaisista on jäänyt yli 99% eloon pandemian ensimmäisen aallon päättyessä ja jopa pahimmin runtelemissa kaupungeissa heistä jäi eloon 97-98%, vaikka Espanjassa on ollut koronatautia viisi kertaa enemmän väestöön suhteutettuna kuin Suomessa. Alle 60-vuotiailla kuolemanvaara on ollut vajaa 4/100 000 Espanjassa.

Espanjan koronakuolemien määrä (27 000) ei todennäköisesti heijastu juurikaan maan vuoden 2020 kuolleisuuslukuihin, kun ne lopulta tuotetaan. Tämä johtuu erityisesti siitä, että niin Espanjassa kuin muuallakin Euroopassa hoivakotien hauraiden vanhusten osuus on ollut 50% kaikista kuolemista.

WHO:n kohtalokas virheellinen SARS-CoV-2 riskinarvio

Maailman Terveysjärjestö (WHO) järjesti helmikuun lopussa tiedotustilaisuuden, jossa Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health kurssitoverini ja nykyinen WHO:n apulaispääjohtaja ja ns. Wuhan-mission johtaja kanadalainen Bruce Aylward väitti, että koronaviruksen tappavuus oli 2-4 % Wuhanissa ja muualla Kiinassa 0,7% (2). Wuhan-mission riskinarvion taustalla oleva tieteellinen tieto perustui lähes kaikista Kiinassa hoidettuista koronapotilaista tehdyistä havainnoista. Se julkaistiin Yhdysvaltain Lääkärilehdessä JAMA:ssa juuri ennen (3) WHO:n kohtalokasta tiedotustilaisuutta. Siitä löytyy Kiinan eri maakuntien painotettu koronataudin keskiarvoistettu tappavuusluku (2,3%). Wuhanissa diagnosoitiin yli 80% kaikista Kiinan koronataudeista.

Bruce Aylwardin väitteen ytimessä oli hänen tiedotustilaisuudessa painottama käsitys, että koronavirus aiheuttaa lähes aina oireisen taudin (2). Yhdysvaltain Lääkärilehden korona-artikkelissa  vain yksi prosentti koronadiagnoosin saaneista kiinalaisista oli oireettomia. Samassa tilaisuudessa Aylwardin maanmies Gary Kobinger niminen virologi ja WHO:n infektiotautien hätätilakomitean jäsen totesi viittaamalla juuri Iranissa alkaneeseen koronaepidemiaan, että Aylwardin väite on epätosi ja pelkkää spekulaatiota(2).

Väite oireettomien osuuden pienuudesta, mahdollisti WHO:n kohtalokkaan virheellisen ”Espanjantautinarratiivin”, jonka lopulta nielaisivat BBC’t, CNN’t, New York Timesit, Washington Post’t, The Guardianit ja jopa huippulaatulehtinä itse itsensä pitämät Financial Timesit ja The Economistit, puhumattkaan kaiken karvaisista pandemia.fi tapaisista epäeettisistä toimijoista. Eilen ”Sannikassa” Marja Sannikan pauhatessa THL:n pääjohtajalle Markku Tervahaudalle, Sannikka viittasi oireettomien koronatartuntojen vähäiseen määrään.

Espanjan uusi serologia paljastaa lopullisesti WHO:n riskinarvion vääräksi

Espanjalainen serologinen suurtutkimus perustuu 102 803 satunnaisotokseen Espanjan väestöstä. Eri vaiheiden kautta tutkimukseen lopulta osallistui 60 983 espanjalaista. Heistä otettiin verinäyte, josta pikatestauksella saatiin tieto koronaviruksen vasta-aineista. Paljastui, että noin viidellä prosentilla espanjalaisista on vasta-aineita koronavirusta vastaan. Vaihtelu oli odotetusti suuri maantieteellisesti. Monin paikoin vain parilla prosentilla oli vasta-aineita, kun taas Madridissa oli vasta-aineita 10-14%:lla.

Tutkittavista 247:llä oli positiivinen PCR-diagnoosi todettu nenänielunäytteellä ja heistä 87%:lla löytyi vasta-aineita. He olivat ainoat, jotka varmasti tiesivät saaneensa koronavirusinfektion tutkituista, joskin mm. 14% tutkituista kuvailivat koronatautiin sopivia oireita. Patognomonisinta eli spesifisintä oiretta eli hajuaistin menetystä raportoi 3,1% tutkituista. Hajuaistinsa hetkellisesti menettäneistä peräti 43%:lta löytyi koronaviruksen vasta-aineita. Tutkijat päättelivät tästä tiedosta, että heidän käyttämänsä pikatestin herkkyys poimia koronatartunnan saaneet ihmisjoukosta oli näin 87%.

Kun otan oireettomien joukkoon täysin oireettomat (40 202) ja lievät flunssaoireiset (paucisintomaticos) (12 362), niin näillä henkilöillä oli 3,1%:lla eli 1629:llä vasta-aineita. Kun nämä 1629 oireetonta jaetaan 247;llä PCR-positiivisella, saadaan suhdeluku 6,6. Tämä suhdeluku on vielä jaettava 0.87:llä (herkkyyskorjaus),. Näin saadaan, että jokaista oireista kohti on vähintään 7,6 oireetonta tapausta tässä tutkimuksessa. Nyt me emme tiedä mitään siitä, oliko PCR-positiivisilla oireita vai ei. On tapana, että koronapotilaiden lähikontakteista otetaan nenänielunänäytteitä. Näillä lähes aina oireettomilla testattavilla lähikontakteilla ei välttämättä kehity oireita positiivisesta tuloksesta huolimatta, jos lähikontaktin tartunta on ollut oireeton. Näin oireettomien suhdeluku voi olla 7,6 lukua huomattavasti suurempi. Itse asiassa, kun asiaa tarkastelee makrotasolta (taulukko 1) eli vertaa serologisesti koronatartuntojen määrää koronatautidiagnooseihin, huomataan, että koronatartuntoja on vajaa yhdeksän kertainen määrä koronatautiin verrattuna.

Ruotsin tartuntatautiviranomainen keskiviikkona 13.5. päivittäisessä koronataudin tiedotustilaisuudessaan ihmetteli hieman Espanjassa käytetyn pikatestin korkeaa herkkyysarvoa (87%). Nämä 60 000 ihmistä testataan vielä kaksi kertaa seuraavan kuukauden aikana, jolloin saamme lisää tietoa. Edelleen on myös täysin mahdollista, että monilla tartunnan saaneilla on nyt soluvälitteistä immuniteettia koronavirusta vastaan, vaikka heillä ei olisi vasta-aineita koronavirusta vastaan. Monelle nyt testatuista saattaa ajan myötä kehittyä vasta-aineita vereen.

Muistettakoon vielä, että kiinalaisessa aineistossa (2), johon WHO perusti riskinarvionsa, suhdeluku oli päinvastainen eli 99 oireista kohti oli 1 oireeton tapaus.

Ympäri maailmaa on jo tehty suuri määrä serologisia selvityksiä, joissa aina toistuu se, että oireettomia tartuntoja on jopa kymmeniä kertoja enemmän kuin oireisia koronatartuntoja.

Väestöserologian jälkeen viruksen tappavuus putoaa kymmenesosaan

Taulukko 2:ssa olen verrannut koronataudin ja koronaviruksen tappavuuslukuja sekä suhteellisella skaalalla että absoluuttisella skaalalla eri ikäryhmissä. Maaliskuussa mediassa viikko tolkulla kauhisteltiin Italian ja Espanjan koronataudin korkeita jopa yli 10% kuolevuuslukuja, mikä herätti kauhua ja paniikkia ympäri maailmaa.  Kun oireettomat tartunnat huomioidaan, viruksen tappavuus putoaa kymmenesosaan koko väestössä.

Kun asiaa tarkastellaan suhteellisella skaalalla, huomataan, että erityisesti nuorilla WHO:n arvioon perustuva taudin tappavuusarvio on jopa 11-kertainen verrattuna siihen, että huomioidaan myös oireettomat tartunnat. Suhteellisella skaalalla tarkasteltuna ero pienee mentäessä vanhempiin ikäryhmiin, mutta kun asiaa tarkastellaan vanhemmissa ikäryhmissä absoluuttisella skaalalla, huomataan, että suurin WHO:n päättelyvirheen vaikutus koskee lopulta vanhoja ihmisiä. Esimerkiksi 80-89-vuotiaiden tartunnan saaneiden riski kuolla putoaa 26%:sta vajaaseen kahdeksaan prosenttiin, kun myös oireettomat tartunnat huomioidaan.

Espanjan koronavirusriskinarvio ei päde Suomeen sellaisenaan

Nyt serologialla varmistettu virustartunnan yhden prosentin tappavuus koko väestössä Espanjassa on kymmenen kertaa korkeampi luku kuin kausi-influenssan. Koronaviruksen tappavuusluku eri maissa heijastelee voimakkaasti sitä, kuinka laajasti koronavirus pääsee tartuttamaan vanhempia ikäryhmiä. Etelä-Euroopan Pohjois-Eurooppaa suuremmat koronataudin tappavuusluvut johtunevat kulttuurista ja taloudellisista seikoista, joiden vuoksi vanhemmilla ihmisillä on Etelä-Euroopassa enemmän kontakteja nuorempien kanssa kuin Pohjois-Euroopassa.

Meitä kulttuurisesti lähempänä olevassa Islannissa on ollut väestöön suhteutettuna viisi kertaa enemmän koronatautia kuin Suomessa. Epidemian sammuttua etsi, eristä ja aseta karanteeniin myötä, kuolleita siellä on kymmenen kappaletta. Ilman aktiivisia tartunnan torjunnan toimia, olisi kuolleita ollut paljon enemmän. Sairaalahoidossa ei ole enää yhtään koronapotilasta Islannissa. Kaikkiaan koronadiagnooseja on siellä tehty 1802 (4).

Nyt koronataudin tappavuus on Islannissa 0,55%. Näin koronaviruksen tappavuus voi tulla vain alaspäin kohdakkoin julkaistavista serologisista tiedoista pääteltynä. Jos Islannissa havaitaan edes viisi oireetonta tartuntaa per yksi oireinen koronatauti, koronaviruksen tappavuus on sama kuin kausi-influenssan Islannissa.

  1. https://www.lamoncloa.gob.es/serviciosdeprensa/notasprensa/sanidad14/Documents/2020/130520-ENE-COVID_Informe1.pdf

3. https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2762130

4. covid.is/data

MikkoPaunio
Perussuomalaiset Helsinki

Kirjoittaja on (s. 1961) Helsingin yliopistosta valmistunut terveydenhuollon erikoislääkäri, joka on työskennellyt seuraavien instituutioiden palveluksessa: Helsingin yliopisto, Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health, sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan Unionin komissio ja Maailmanpankki. Kirjoittalla on Helsingin yliopiston yleisen epidemiologian dosentuuri. Hän on saanut jatkokoulutusta Maailman terveysjärjestön ns. pitkällä kurssilla Brysselin vapaassa yliopistossa ja hänellä on ylempi korkeakoulututkinto (epidemiologia) Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health instituutiosta. Kirjoittajalla on julkaisuja merkittävimmissä kansainvälisissä lääketieteellisissä julkaisusarjoissa ja yhteensä vertaisarvioituja julkaistuja artikkeleita hänellä on 40 (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/?term=paunio+m). Kirjoittajan tärkein tieteellinen havainto johti lopulta Maailman Terveysjärjestön maailmanlaajuiseen tuhkarokkorokotusstrategian muutokseen. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/3/duo13540 Pelkästään 2000-luvulla on tuhkarokkorokotus pelastanut noin 20 miljoonaa lasta elämälle.
Kirjoittaja toimi valtioneuvoston asettaman Säteilyturvaneuvottelukunnan puheenjohtajana vuosina 2009-2018. Kirjoittaja on toiminut vuodesta 2016 lähtien Valtakunnallisen Maanpuolustuskurssin sekä luennoitsijana että ns. pääopettajana (STM) syksyyn 2021 asti.

Hän on kirjoittanut kolme kirjaa: Vihreä Valhe (Weilin & Göös 1991), Vihreä Valhe - Valheen sysimustat juuret, salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset (Auditorium 2015) ja Hourulan väen ilmastovallankumous (Omakustanne 2019). Kirjoittaja valittiin 20.3.2018 tieteelliseksi ja policy neuvonantajaksi American Council on Science and Health järjestöön. Järjestön on aikoinaan perustanut Norman Borlaug ja Elizabeth Wheelan. Se on teollisuutta ja hyvinvointia puolustava tieteellinen järjestö. Kirjoittajalta julkaistu useita raportteja Ison Britannian pitkäaikaisimman valtionvarainministerin Nigel Lawsonin perustamalla The Global Warming Policy Foundation sivustolla (https://www.thegwpf.org/?s=paunio). Kirjoittajalta on julkaistu merkittävillä brittiläisillä ja pohjoisamerkikkalaisilla keskusteluareenoilla useita puheenvuoroja (https://muckrack.com/mikko-paunio/articles) pääasiassa ympäristö- ja kehityspolitiikkaan liittyen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu