Kyllä saa itsensä vähä-älyiseksi tuntea.

Auttakaa nyt miestä mäessä, kun en meinaa ymmärtää.

 

En nimittäin millään käsitä tätä ruoan, eritoten lihan ja varsinkin märehtijöiden ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Mitä enemmän sitä mietin, sitä vähemmän tuntuisi olevan järkeä siinä, että ilmastosyistä kehotetaan lopettamaan lihansyönti. Tässä heti sivuhuomautuksena todettakoon, että muista syistä lihansyönnin vähentäminen on hyvinkin järkevää, mutta ilmastosyistä? Miksi ihmeessä?

Yleisenä totuutena puhutaan, että ruoantuotanto aiheuttaa kymmenen prosenttia kaikista maailman kasvihuonepäästöistä ja märehtijät yksinään kuusi prosenttia. Niin, olisihan se jotakin, jos vaan lopetettaisiin naudan ja lampaanlihan syöminen, saataisiin saman tien kuusi sadasosaa pois maailman päästöistä. Vai saataisiinko?

Ei saataisi minun järjenjuoksuni mukaan.

Maailmalla on vasta hajanaisia tutkimuksia tästä aiheesta, mutta naudanlihan tuotannon hiiliekvivalentit päästöt jakautuvat suurin piirtein näin:

 

-Märehtimiskaasut 53%

-Lannan hiilihaihdunta 26%

-Rehun hiilihaihdunta 19%

-Energia ja kuljetus 2%

 

 

Jos aletaan miettiä tätä vähän tarkemmin, huomataan yksi varsin merkittävä seikka: Kaikki muut, siis ihan kaikki muut paitsi tuo ”Energia ja kuljetus” -osio ovat sellaista hiiltä, joka on ollut ilmakehässä vielä alle 12 kuukautta sitten ja jonka kasvit ovat sieltä sitoneet. Tämä sitominen tapahtuu joka ikinen vuosi. Rehuntuotanto sitoo de facto suuremman määrän hiiltä ilmakehästä, jonka lehmät sinne röyhtäilevät (sitoutuuhan sitä hiiltä myös siihen lihaan). Mistään muualta sitä hiiltä ei siihen märehtijään tule, kuin ruoasta jota se syö ja siihen ruokaan sitä ei tule muualta kuin ilmasta. Tätä faktaa vasten on siis hyvin perusteltua väittää, että vain kaksi prosenttia naudanlihan aiheuttamasta hiilikuormasta on todellisia päästöjä, siis fossiilisia polttoaineita tai puuta tai muuta vastaavaa polttamalla aiheutettua hiilen määrän LISÄÄNTYMISTÄ ilmakehässä. Kaksi prosenttia kuudesta prosentista. 0,03 prosenttia kaikesta ihmiskunnan hiilipäästöstä.

No, noissa luvuissa ei ollut mukana maankäytön päästöjä. Erään silmiini osuneen luvun mukaan koko ”maankäyttö” -sektori, siis maa- ja metsätalous, tuottaisi toisen kymmenen prosenttia kaikista ihmiskunnan päästöistä. Sitten aletaan haarukoida, että maankäytön aiheuttama hiilihaihdunta painottuisi kotieläintuotantoon vaikkapa kuusikymmentäprosenttisesti. Tästä ei ole olemassa -tai en ainakaan ole löytänyt- minkäänlaista lukua, joten heitän arvion.  Tuossa tapauksessa lhansyönnin lopettaminen vaikuttaakin jo kuusi sadasosaa kokonaispäästöihin. Vai vaikuttaako?

Ei taida sekään vaikuttaa.

Kas, on totta että maapallollamme raivataan jatkuvasti lisää peltoa. Ja että sitä pyritään tietysti raivaamaan sieltä, missä maaperä on hedelmällistä (eli hiilirikasta). Ja sitten kun hedelmällisyys heikkenee, raivataan taas uutta. Ja koko ajan tässä touhussa hiiltä syöksyy ilmakehään.

MUTTA: Ei sitä peltoa kiinnosta minkä lajin nisäkäs tai lintu ne kasvit syövät. Jos maailman ruokapolitiikka on sellaista, että sademetsää kaatamalla saa parhaat tuotot, niin sitä sademetsää kaadetaan mieluummin kuin että pidettäisiin maaperän hiilitaseesta huolta. Eivät ne pellot, jotka nyt on jo kaadettu vaikkapa soijantuotantoa varten ja joiden ravinteet ovat ehtymässä, ole kelvollisia viljelyyn vaikka niitä ei enää rehun kasvatukseen tarvittaisikaan. Toki varmasti vuotuiset raivausalat pienenisivät, mutta raivaaminen, siis juuri se maakäyttö, jatkuisi yhä. Osuus pienenisi ehkä nykyisestä kymmenestä neljään prosenttiin kokonaispäästöistä, mutta silti se olisi olemassa.

Summa summarum: Nautojen kasvatuksen päästöt ovat siis 0,03% koko ihmiskunnan tekemisten päästöistä. Pellonraivauksessa koko kotieläintalouden (ei pelkät märehtijät) osuus olisi ehkä sen kuusi prosenttia kaikista päästöistä. Minä en sano, etteikö kuusi prosenttia olisi paljon. Mutta se kuusi prosenttia ei tule niistä lehmien röyhtäilyistä ja piereskelyistä. Se tulee pellon raivauksesta, eli turhasta maan haaskaamisesta. Sille on olemassa vaihtoehtoja. Koko toimiala voidaan haluttaessa kääntää toimimaan toisin päin. Säästämään maataan, jopa kääntämään sen hiilinieluksi. Ei se vaadi kuin tietoa ja halua. Ja tietysti rahaa, jolla muutos maksetaan. Ruoan tuottamisesta pitäisi pystyä tienaamaan kunnolla myös silloin, kun siihen maahan laitetaan kiinni aikaa ja rahaa. Tällä hetkellä me lähinnä ryöstöviljelemme koko palloamme ja SE on se ongelma.

Mutta sitä minä en oikeasti ymmärrä miten lehmästä on tehty maailman tuhoutumisen pahis numero yksi. Selittäkää viisaammat, jooko? Minä kun en tajua näiden lukujen logiikasta yhtään enempää kuin tajuan lehmästäkään.

 

 

Lopuksi: esittämäni luvut perustuvat useista eri lehtikirjoituksista ja julkaisuista kerättyihin hajanaisiin tietoihin. Olen yrittänyt kysellä itseäni viisaammilta tutkimusten ja julkaisujen perään, mutta alkaa olla melko ilmeistä, ettei koko asiaa ole juurikaan tutkittu. Joka taas asettaa tämän lihan demonisoinnin vielä oudompaan valoon. Kotimainen maatalouden hiilitaseita käsittelevä tutkimus on kuulemma työn alla, odotan mielenkiinnolla sen tuloksia. Jos vihdoin hoksaisin homman kulun.

 

 

 

 

 

 

MikkoVlttil

Minä olen somerolainen ruokayrittäjä. Toimitan ruokaa suoraan maatiloilta kuluttajalle Eggspress- verkkokaupan ja Pieni Ruokakauppa -kotiinkuljetuspalvelun kautta. Poliittisesti olen joskus määritellyt itseni "oikeistolaiseksi viherliberaaliksi". Tässä blogissa aion kertoa mielipiteitäni paitsi kaikesta ruokaan, maatalouteen ja yrittäjyyteen liittyvästä, myös satunnaisesti muista aiheista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu