Karenssia paukkuu

Uskaltaako nykypäivänä vaihtaa työpaikkaa? Viime vuosien aikana olen usein kuullut, kuinka joku on saanut kolmen kuukauden karenssin. Eikä nämä tapaukset liity siihen, että joku olisi kieltäytynyt tarjotusta työpaikasta vaan siitä, että on vaihtanut työpaikkaa. Te-palveluiden sivuilla on kerrottu, millä perusteilla saa työpaikkaa vaihtaa. Eli jos työmatkaan käytetty aika ylittää tietyt rajan, puolison työn perässä muuttaminen tietyin ehdoin ja työn suorittamispaikan muuttuminen liian kauas. Palkanmaksun laiminlyönti ja työturvallisuuden vaarantaminen ovat myös hyväksyttäviä syitä.

Mihin on unohtunut työhyvinvointi? Eikö olisi parempi vaihtaa työpaikkaa kuin jäädä pilaamaan koko työyhteisön ilmapiirin, jos yksi voi pahoin? Työpaikkakiusaamisen, pomon/työkaverin epäasiallinen käyttäytymisen yms. kuvittelisi olevan riittäviä syitä, mutta pystyykö näitä mitenkään todistamaan.

Karenssiajalla ei tietenkään ole mitään merkitystä, jos löydät tilalle kokoaikatyön ja työ jatkuu koeajan jälkeenkin. Sitten tulee ongelmia, jos vaihdat sellaiseen työpaikkaan, jossa työsuhde purkautuu koeaikana. Eikä sillä ole mitään merkitystä, vaikkei sinussa itsessäsi olisikaan syytä purkamiseen. Tällaisessa tilanteessa karenssiaika tuntuu kohtuuttomalta. Koskaan ei voi tietää, miten uudessa paikassa asiat sujuvat. Valitettavasti löytyy myös sellaisia työnantajia, jotka hyvinkin herkästi pistävät työntekijöitä pihalle jo koeaikana.

Itse saan soviteltua työmarkkinatukea. Viime syksynä työnantaja vaihtui. Palkka ja työtehtävät pysyivät samana. Työllisyyteen ei tullut päivääkään katkosta. Olisin kuvitellut, että automaattisesti tämä on hyväksyttävää, mutta kyllä järkytyin, kun työvoimatoimistosta tuli ilmoitus kolmen kuukauden karenssista. Minulla ei kuulemma ollut varmuutta uudesta työpaikasta siinä vaiheessa, kun työsuhteeni päättyi. En ollut tiennyt, että olisi pitänyt laittaa uusi työsopimus selvityksen mukaan. Kuvittelin, että palkanmaksun jatkuminen on riittävä todiste tästä. Onneksi suostuivat korjaamaan päätöksen sen jälkeen, kun toimitin työsopimuksen. Olisiko virkailijan ollut helpompi soittaa ja kysyä työsopimusta siinä vaiheessa, kun oli määräämässä karenssia? Nyt joutui tekemään päätöksen kahteen kertaan.

Työtön voi kieltäytyä osa-aikaisesta työstä, jos ansiot jäisivät pienemmäksi (huomioidaan myös työsuhteesta aiheutuvat kustannukset) kuin työttömyysturva kokonaan työttömänä. Osa-aikatyötä tekevä voi saada soviteltua työttömyysetuutta palkan lisäksi. Mietin, missä tilanteissa tällainen voisi tulla vastaan. Kenties useamman vuoden tehtaalla vuorotyötä tehnyt duunari tai hyvässä asemassa työskennellyt ylempi toimihenkilö. Jos ovat liittoon kuuluneet, päiväraha voi olla todella hyvä. Onko kuitenkaan järkeä, että annetaan tällaisen ihmisen odottaa kokonaan työttömänä sitä päivää, että ansiosidonnainen päiväraha loppuu, jolloin uudestaan työllistyminen on entistä vaikeampaa? Eikö olisi parempi, että tekee edes osa-aikatyötä?

Karenssiaika silloin, jos irtisanoutuu eikä uudesta työpaikasta ole mitään tietoa, on hyväksyttävää. Uusi työpaikka pitäisi olla pätevä syy erota työstä. Jos uusi työsuhde päättyy koeaikana, syyt päättymiseen selvitetään ja tällöin pohditaan mahdollista karenssia (jos työntekijä esim. omalla käytöksellään aiheuttanut työn loppumisen).

Ihmisten työhyvinvointi näkyy myös mielenterveyspuolella, joten säännöksiä pitää ehdottomasti muuttaa!

+1
MinnaKuusjrvi
Kristillisdemokraatit Äänekoski

Ammatti: kirjanpitäjä, Vankien Vanhemmat ry:n sihteeri
Elämässä voi tulla vastaan asioita, joihin ei ikinä olisi kuvitellut törmäävänsä. Tilanteita, joissa matto vedetään jalkojen alta pois. Kerta toisensa jälkeen on pitänyt kompuroida ylös. Ja kaikesta tästä oppinut, ettei niin isoa kuormaa harteille laiteta, etteikö sitä jaksaisi kantaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu