Syyllinen vai syyntakeeton
Ymmärtääkö psykoosissa oleva ihminen tekojensa seurauksia? Oletko nähnyt tällaista henkilöä?
Otetaanpa esimerkiksi huumeiden takia psykoosiin joutunut. Hän luulee näkevänsä joka puolella poliiseja; pensaan takana, pihassa olevassa pakettiautossa jne. Lisäksi hän on vakuuttunut siitä, että hänen asuntoonsa on käyty asentamassa kuuntelulaitteet. Omaa vanhempaa hän ei välttämättä tunnista, vaan luulee tämän olevan vaikkapa velanperijä. Samaa hän voi kuvitella ulkona vastaan kävelevästä täysin vieraasta ihmisestä. Pelkotilat voivat olla kauheat, joka paikassa pitää olla kättä pidempää mukana. Voi olla pesäpallomailaa, puukkoa, etälamautinta, pyssyä…
Miten käy, kun tällainen ihminen tappaa vaikkapa täysin ventovieraan ihmisen? Jälkikäteen hänellä itsellään ei todennäköisesti ole mitään muistikuvia tapahtuneesta. Todellisuus iskee vasten kasvoja pidätyssellissä. Vanhemmat itkevät kotona tuskaansa. Pitkä tuomio odottaa, koska oikeusjärjestelmä on sitä mieltä, että kyseessä itse aiheutettu päihtymystila kyseessä. Missään ei huomioida, että tekijä oli psykoosissa. Missään ei huomioida sitä, että vanhemmat olivat kertoneet lääkärille tämän sekavuudesta ja yrittäneet saada lapselleen apua. Tätä ei suostuttu laittamaan pakkohoitoon, vaikka vanhemmat olivat vakuuttuneita siitä, että lapsi on täysin arvaamaton psykoosin takia.
Ja sitten toinen esimerkki. Mielenterveyspotilas, joka on avohoidossa. Hän saattaa jättää lääkkeet ottamatta. Entäpä kun tämä tappaa jonkun, miten käy? Hänet todetaan syyntakeettomaksi ja toimitetaan hoitoon.
Molempien teot olivat seurausta sairaudesta. Toisella mielenterveys on pettänyt, toisen päihdesairaus karannut käsistä. Eivätkö molemmat tarvitsisi hoitoa siksi aikaa, kunnes voidaan vakuuttua siitä, etteivät ole vaaraksi itselle tai muille?
Tietenkin toivon, ettei tällaista tapahtuisi jatkossa ja että molemmissa tapauksissa apu annettaisiin ajoissa.
”Eivätkö molemmat tarvitsisi hoitoa siksi aikaa, kunnes voidaan vakuuttua siitä, etteivät ole vaaraksi itselle tai muille?”
Rajanveto näissä tilanteissa on aika vaikeaa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa mielenterveyden hoitopaikat ovat kiven takana.
Lipposen hallitus leikkasi laitoshoitopaikat puoleen, ja sille tasolle ne jäivät.
Avohoidossa kuljeksii paljon potilaita, ja ottavat lääkkensä jos ottavat.
Suomessa on käytössä mielenterveyshoito menetelmällä ”nappi huuleen ja sillä selvä.”
Ilmoita asiaton viesti
Päihtymystila ja psykoosi ovat kaksi eri asiaa.Alkoholi voi laukaista deliriumin eli houretilan ja kannabis puolestaan skitsofrenian. Humalassa tai pilvessä oleminen ei ole psykoosi eikä suoranaisesti alenna syyntakeellisuuden astetta – kumpikin on yksilön vapaa valinta. Jos tulee humalassa kovin vihaiseksi, ei pidä juoda viinaa.Jos ne kuitenkin laukaisevat psykoosin ja voidaan osoittaa, että rikos johtui psykoosista, henkilön on vailla ymmärrystä, ts. häntä ei voida tuomita rikoksesta.
Avohoito on puolestaan vapaaheetoista Suomessa kriminaalipotiilaita lukuun ottamatta. Läkkeiden käyttämättömyys on ykislön oma valinta, eikä niidne käyttöön voida avohoidossa ketään pakottaa.
Oikeuspsykiatriseti on huomattava sekin, että sairaus per se ei tee ketään syyntakeettomaksi, vaan teon pitää johtua sairaudesta, ts. esim. klassisesti ääni käski. Diagnoosin olemassaolo ei tee ketään syyntakeettomaksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Alkoholi voi laukaista deliriumin eli houretilan ja kannabis puolestaan skitsofrenian.”
Lähes kaikki muutkin päihteet voivat (niin akuutin psykoosin, kuin myös psykoosisairauden kuten skitsofrenian), toki nämä ovat yleisesti käytetyimmät.
Esim pitkä amfetamiinikuuri ja siihen vielä valvomista, sekä syö huonosti, johan alkaa näkymään pikku-ukkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Noin 1920-luvulla humalatila oli yleisemminkin lieventävä asianhaara. Se kuitenkin poistui sitten.
Suomen rikostilastot saattaisivat olla huomattavasti erilaiset jos päihtymys tekisi syyntakeettomaksi.
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000007399549.html
Ilmoita asiaton viesti