Välitön vaarako?

En voi olla puuttumatta jälleen kerran lastensuojelun asioihin. Luin Ylen artikkelin, jossa haastateltiin työelämäprofessori Oona Ylöstä. Hän toteaa näin: ”Kun puhutaan kiireellisestä sijoituksesta, lapsi on aina välittömässä vaarassa.” Oikeastiko jotkut uskovat tähän, että jokaisen kiireellisen sijoituksen takana on välitön vaara? Jos kysytään sijoituksen tehneeltä sosiaalityöntekijältä, niin totta kai hän sanoo näin olevan, koska muuten hän olisi tehnyt lainvastaisen päätöksen.

Jutussa leimataan sijoitettujen lasten perheet, heillä on usein mielenterveysongelmia, köyhyyttä ja päihdeongelmia. Unohdetaan mainita siitä tosiasiasta, että jos ydinperheessä tulee murrosikäisen kanssa ongelmia (vaikkapa päihteiden käytön suhteen), saatetaan tätä ongelmaa vähätellä. Sossut ajattelevat, että kyllähän nämä työssäkäyvät vanhemmat osaavat homman hoitaa itsekin. Lasta ei suostuta sijoittamaan, vaikka monet vanhemmat ovat tässä tilanteessa sitä jopa pyytäneet. Mutta jos kyseessä on eroperheen lapsi, sijoitus tehdään yleensä todella nopeasti.

Yhden tärkeän asian unohdetaan: laissa sanotaan, että pitäisi ensisijaisesti auttaa avohuollon tukitoimin. Tarvittaessa toimeentuloon ja asumiseen on annettava perheelle tukea eli pienituloisuus tai asunnottomuus ei saa olla syy sijoittaa lasta. Vaarantaako nuori vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä? Riippuu varmastikin päihteestä ja päihteiden määrästä. Kuvittelisi, että tämän asian kohdalla olisi melko helppoa luoda yhdenmukainen käytäntö. Jostain syystä näin ei tehdä; toinen sijoitetaan ensimmäisten alkoholikokeilujen takia kun taas toinen saa käyttää jopa huumausaineita eikä siltikään sijoiteta.

En edelleenkään hyväksy sitä, että nuoria sijoitetaan laitoksiin, joissa ei päihteettömyyttä pystytä turvaamaan. Eikö nuori pitäisi kiireellisesti sijoittaa laitoksesta pois mikäli päihteiden käyttö sijoituspaikassa alkaa tai jatkuu? Miksi näin ei kuitenkaan tehdä? Katsotaan läpi sormien sijoituspaikkojen toimintaa. Tässä muutama esimerkki, mitä sijoitusaikana voi tapahtua. Alle 12-vuotias, perhetukikeskukseen sijoitettu lapsi, pystyy koulumatkoilla ja tukikeskuksen retkillä polttamaan tupakkaa ja juomaan kaljaa. 14-vuotias nuorisokotiin sijoitettu ei ole ainuttakaan kokonaista koulupäivää koulussa. Karkailee laitoskavereiden kanssa, juovat päivittäin kaljaa ja käyttävät huumausaineita. Hakevat juoksukaljoja ja näpistelevät kaupasta tavaroita. 15-vuotias perhekotiin sijoitettu kertoo sijoituksen jälkeen, kuinka sijoituspaikassa nuoret porukalla imppasivat bensaa ja käyttivät LSD-lappuja. Raporttien mukaan sijoitusaika oli mennyt hyvin, ei mitään huolen aihetta. 16-vuotias nuorisokodin asukas pystyi ryyppäämään viikon putkeen. Tuona aikana tuli pahoinpitelyitä ja mm. automurto. Koulukotiin lomilta palaamatta jääneet nuorukaiset valehtelivat toisen nuoren entisille sijaisvanhemmille. Nämä sijaisvanhemmat eivät tunteneet toista (vasta 15 v.) nuorta ollenkaan. Tiesivät, että ovat laitoksessa. Silti eivät ilmoittaneet poliisille, sosiaalityöntekijälle eikä tuntemansa nuoren vanhemmille mitään, vaan majoittivat nämä nuorukaiset muutamaksi päiväksi kotiinsa. Sitten vasta poliisille ilmoittivat, kun nuorukaiset muutaman päivän jälkeen olivat yöllä lähteneet pois ja vieneet pari läppäriä mennessään. Näille sijaisvanhemmille ei tullut mitään sanktioita. Itse en tätä hyväksynyt, koska tuo heille entuudestaan tuntematon lapsi oli minun lapseni, jota kaikki nuo päivät epätoivoisesti olin yrittänyt löytää.

Miksi kiireellinen sijoitus tehdään lapselle, joka lintsaa koulusta kiusaamisen takia? Eikö ensin pitäisi koulussa pohtia, miten kiusaaminen saadaan loppumaan tai pitäisikö miettiä koulun vaihtamista?

Mitä tapahtuu, kun nuori viedään yksityiseen laitokseen? Monessa paikassa viedään nuori vaateostoksille, varsinkin jos nuori on pienituloisesta perheestä lähtöisin. Kieltämättä tulee sellainen olo, että nuorta yritetään lahjoa. Jos oikeasti kotona ei ole ollut vara riittävän hyviä vaatteita ostaa, eikö olisi pitänyt antaa vaaterahaa kotiin. Seuraavaksi keskustellaan nuoren kanssa luottamuksellisesti niistä uhkakuvista, joita kotona voisi olla.

Kiireellisen sijoituksen aikana aletaan valmistella huostaanottoa. Vanhempien selän takana kerrotaan näistä mahdollisista uhkakuvista ja saatetaan muutella vanhempien sanomisia. Vedotaan mahdollisesti vanhempien mielenterveyteen: jos olet mt-asiakas, ei lasta voi kotiin tämän takia antaa. Mutta jos et ole mt-asiakas, niin tämä taas voidaan kääntää niin päin, ettei vanhempi ole hakenut itselleen apua. Eli teit niin tai näin, aina väärinpäin….

MinnaKuusjrvi

Ammatti: kirjanpitäjä Elämässä voi tulla vastaan asioita, joihin ei ikinä olisi kuvitellut törmäävänsä. Tilanteita, joissa matto vedetään jalkojen alta pois. Kerta toisensa jälkeen on pitänyt kompuroida ylös. Ja kaikesta tästä oppinut, ettei niin isoa kuormaa harteille laiteta, etteikö sitä jaksaisi kantaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu