Asiaa työllisyydestä sekä hankinnoista

Tervehdys!

Laitetaan blogi auki asialla hankinnoista ja työllisyydestä.

Yksi Perussuomalaisten tavoitteista on Suomalaisen työn tukeminen ja työllisyyden parantaminen pitkällä aikavälillä, taloudellista kehitystä tukemaan. Verotuksen alennuksia ajetaan ja ajatellaan mm. sillä periaatteella, että työn rokottaminen tässä maassa on ennätyssuurta eikä tukiin turvautuvan ole aina edes kannattavaa tehdä töitä. Kaikkihan me tiedämme, että mikäli terveys ei ole esteenä, työnteko on mieluisampi vaihtoehto kuin joutilaana oleminen. Työstä saa saavuttamisen tunteen sekä työn kautta tuleva sosiaalinen kanssakäynti on esimerkiksi monelle yksineläjälle tärkeää. Kokonaisverotusprosentti kuitenkin saa varmasti monet pohtimaan, että onko järkeä käydä työssä, jos käteen jää juuri sen verran että pärjää. Verorahojen käyttökin on monen maksajan mielestä täysin väärin kohdistettu. Hallitus ihmettelee miksi iso osa kansaa napisee siitä, että joutuu elämään kädestä suuhun, kun Suomen päättäjät voivat mennä EU parlamenttiin kakkukahveille juhlimaan sitä että meidän työläisemme kustantavat EU:n taloudellisesti vastuuttomien jäsenmaiden katujen päällystystä ja lyhyempää työviikkoa.

Nykyhallituksen työllisyystoimia suitsutetaan ja ennustetaan että niitä työpaikkoja syntyy mm. eläkeputken poistolla. Se on mielestäni aatteellisesti hienoa että tehdään toimia yli 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden parantamiseen. Käytännössä miten tämä tulee vaikuttamaan työllisyyteen, on epäselvää. SAK on varoittanut työnantajille tulevista lisäkuluista irtisanomissakkojen kautta. Itse mietin että paljon palkkaustoimintaa nähneenä ja johtaneena, että ikäsyrjintä on todellinen asia ja moni työnantaja kenties alkaa miettimään kannattaako edes palkata vähän vanhempia ihmisiä, mikäli tämä lisää kustannuksia siinä tapauksessa, että yritys joutuu vaikeuksiin ja irtisanomisia on pakko tehdä. Eläkeputken poistohan ei myöskään uusia työpaikkoja synnytä. Tarkoitus on nimenomaan pitää ne ihmiset ketkä haluavat aikaistaa eläköitymistä, työssä kiinni siihen asti, kunnes he ovat eläkeiässä.

Talouden kasvu kuitenkin edellyttää myös uusien työpaikkojen syntymistä. Mistä uusia työpaikkoja saadaan syntymään? Yksi talouden ja työllisyyden kasvattaja on uusien rakennusprojektien, julkisen liikenteen kehittämisen sekä muun valmistusteollisuuden kautta luodut työpaikat. Monesti tällaisten kautta ei kuitenkaan pääse syntymään juurikaan työpaikkoja Suomeen. Miksi? Osaltaan vastaus löytyy kansainvälisistä kauppasopimuksista.

Ratikat Saksasta ja raksamiehet Latviasta

Kansainväliset kauppasopimukset ovat hieno asia, mikäli maan tai kunnan talous on vientivoittoinen. Suomalaisista yrityksistä esimerkiksi IT alan softayritykset, paperiteollisuus, laivanrakennusteollisuus sekä Nokian verkkopuoli on hyötynyt suuresti siitä että voivat osallistua kansainvälisiin hankintakilpailuihin. Tässä kilpailutuksessa, me jäämme kuitenkin usein isompien pelaajien jalkoihin eli Kiinan ja EU maiden, jotka käytännössä voittavat suurimman osan kansainvälisesti jaetuista sopimuksista. Kiina, Saksa ja Espanja käytännössä ovat toimittaneet juna- ja raitiovaunut koko maailmalle. Suomen ennen menestyksekäs laivanrakennusteollisuus on kaukaisena kakkosena Kiinalle. Hyvin ei mene.

Ne ketkä tuntevat julkista hankinta-alaa tietävät miten vaikeaa on tehdä minkäänlaista hankintaa ilman rampauttavaa byrokratiaa. Osaltaan byrokratia on tarpeen, sillä kyse on julkisista varoista ja niiden käyttö tulee edistää avoimuutta, tasapuolisuutta, laatua sekä olla tarkkaan valvottua korruption ja petosten minimoimiseksi. Hankinnoilla voidaan tosin tehdä myös paljon julkisen talouden parantamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Jos asiaa ajattelen kunnan tasolla, erityyppisillä kunnan julkisilla hankinnoilla on eurorajat (60,000 EUR), jossa hankinnat voidaan tehdä paikallisesti ja usein jopa suorahankinnoilla.  Koska hankintasäädökset tämän sallivat, niin kuntien tulisi tukea vahvasti paikallishankintoja, mutta näin ei aina tapahdu. Pienempien euromäärien palvelut ja tavarat ostetaan joskus ulkomailta asti, vaikka paikallisia osaajia ja tuottajia olisi saatavilla. Onpa tullut luettua vitsinä, että joidenkin koulujen perunatkin tulevat Kiinasta. Tällaisten juttujen takana usein on jotain faktaa, sillä kaupungin yksiköt, jotka saavat tehdä omia kilpailuttamistoimintansa, eivät aina välttämättä laita paikallisyritysten etua etusijalle ja ostetaan ulkomailta sillä, saadaan halvemmalla.

Kunnan tulisi tiukentaa säädöksiä paikallishankintojen tekemiseen ja tehdä niistä osaltaan pakolliset jos kunnan alueelta paikallisyrittäjiä löytyy tietyltä palvelu tai tavarasektorilta, sen sijaan että ostajien pitäisi vain harkita asiaa. Moni päätyy kuitenkin ostamaan alueen ulkopuolelta. Paikallisalueen ulkopuolelta tehdyt hankinnat tulisi tietyin aikavälein syynätä.

Sitten päästään Suomen isoimpiin työllistäjiin, eli tavara ja palveluntuottajiin sekä rakennusyrityksiin. Näillä sektoreille EU hankintalaki velvoittaa avoimen kilpailutuksen, eli hankinta pitää avata kaikkien jäsenvaltioiden yrityksille. Kilpailutusraja tavara- ja palveluhankinnoissa on alle puoli miljoonaa ja rakennuspuolella 5.3 miljoonaa. Käytännössä kaikki isoimmat työllisyyttä tukevat julkiset projektit joutuvat haalimaan potentiaaliset tekijät Suomen ulkopuolelta. Kansainväliset kauppasopimukset ovat nakertaneet monen valtion kykyä kasvattaa omaa taloutta ja työllisyystilannetta, ja osa maista onkin alkanut uudelleen neuvottelemaan näitä sopimuksia sillä silmällä, että luodaan mahdollisuuksia panostaa enemmän oman maan tuottajiin. Suomessa rakennusala tekee hidasta kotimaisten taitajien kuolemaa, sillä moni nuori ei enää lähde opiskelemaan niitä erikoistaitoja, joita ala tarvitsee. Yksi syistä on varmasti se, että lähialueen köyhemmistä EU maista pääsee halpatyövoimaa tekemään pilkkahinnalla urakat. Suomalaiset rakennusfirmat haluavat pitää kiinni isommasta voittomarginaalista, joten heille sopii tämä oikein hyvin.

Tähän tulisi puuttua lainsäädännön ja liittojen puolelta, monessa muussa maassa on esim. säädetty pakolliset palkkatasot tietyille aloille. Tarkoituksena estää halpatyövoiman hyväksikäyttö. Moni rakennuttajakin alkaisi ehkä miettimään, että jos on pakko maksaa ammattitaidosta, niin kelpaako enää sellainen työläinen jolla ei ammattitaitoa ole, mutta on halpa.

Hankintalakeja ja säädöksiä täytyy mukauttaa tukemaan kotimaan taloutta

Suomen ja kuntien tulisi ajaa EU parlamentissa muutoksia hankintalakeihin, joka sallii paikalliset hankinnat myös euromääräisesti isojen hankkeiden suhteen tilanteissa, jossa maahan on julistettu kriisi, hätätila sekä myös kansainvälisten kriisien aikana. Muutos tulisi tehdä myös alihankkijakäytäntöihin julkisissa hankinnoissa. Usein käy niin että kotimainen urakoitsija voittaa kilpailutuksen, mutta alkaa saman tien tuottamaan sovittuja palveluita räikeän sopimusketjujen luomisen kautta ja ulkomaisen halpatyövoiman hyväksikäytöllä. Viimeisin esimerkki tästä on Stadionin peruskorjaus, jonka tapahtumat ovat mielestäni valtava häpeä Helsingin Kaupungille. Kunnan tulisi vaatia säädös kaikkiin julkisiin hankintoihin, oli kyse sitten kotimaisesta tai EU alueen yrityksestä, että sopimus ketjutus ja alihankinta on kielletty, ellei kunta erikseen jokaista alihankintaa hyväksy. Sopimukseen tulee liittää sanktiot sekä purkuoikeus mikäli näitä ehtoja rikotaan. Työpaikkoja luodaan tarkkaan harkituilla rakennusprojekteilla ja palveluntuottamisella, mutta verotuoton jääminen Suomeen/kuntiin sekä työllisyyden parantaminen ei toteudu nykyisillä EU alueen avoimen kilpailutuksen ja halvimman tekijän etsimiseen kannustavilla hankintakäytännöillä.

Mira Korhonen-Low

Hankintajohtaja

Kuntavaaliehdokas 2021, Helsinki (PS)

Mira Korhonen-Low
Perussuomalaiset Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen Mira Korhonen-Low, 42-vuotias kansanvälisen uran tehnyt Helsinkiläinen. Olen ammatiltani Chief Procurement Officer, eli hankintajohtaja. Elämänkokemusta ja upeita elämyksiä on karttunut 13 vuoden aikana ulkomailla asuessani. Maailmaa olen kiertänyt ihan tarpeeksi ja nyt on aika pysyä Suomessa ja parantaa maata politiikan keinoin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu