Kyyhkyspostia hallitusviisikolle kehysriiheen. Joko siellä ollaan tukkanuottasilla vai saisiko ujutettua vielä ideoita.

Ikuinen Riihi

On aikoja eletty kun kehysriihi joka yleensä on taputeltu parissa päivässä, on ajettu täydelliseen umpikujaan ja jatkuu vaan. Pääministeri joka lupasi, että valtion talous palautetaan budjettikehyksiin 2021 jälkeen, on kääntänyt kelkkansa ja on ehdottanut että valtion menoja lisättäisiin yli miljardilla, kunhan ei mistään tarvita leikata. Jos lisätään kuluja, niin sehän tarkoittaa että luodaan lisää työpaikkoja joista saadaan verotuloja kustantamaan lisääntynyt kulutus. Ehdotetut työllisyystoimet ovat päätösperäisiä, eli eivät perustu oikeaan markkinatalouden tervehtymiseen. Missä ovat talouslinjaukset jotka kertovat meille hallituksen ymmärtävän, että Suomella on liian isot julkisen sektorin kustannukset, verrattuna työmarkkinoilla oleviin veronmaksajiin? Koska maan valtionvarainministeriä ei näköjään kehysriihessä tarvita, niin saisiko tässä vaikka ehdottaa viisikolle riiheen ideoita (ettei kaikkea ihan itse tarvitse keksiä).

Veron kevennyksiä ja tukikehikon uudelleen arvioimista

Nyt pitäisi tehdä korjausliikkeitä, joilla saamme luotua oikeaa taloudellista hyvinvointia helpottamalla pienyritystoimintaa sekä tekemällä Suomesta houkuttelevan maan työllistämis- ja verokustannuksilta niin kotimaisille kuin ulkomaalaisille yrityksille. Tämä jos joku luo edellytyksiä oikeiden työpaikkojen luomiseen sekä pitkän aikajänteen taloudelliseen kasvuun.  Veroelvytys jättää enemmän rahaa suomalaisten työläisten taskuihin verojen jälkeen. Rahaa, joka sitten palautuu takaisin yhteiskuntaan ja luo yrittäjille taloudellista hyvinvointia kansan terveellisen kuluttamisen myötä. Julkisten virastojen kulupohjaa tulisi vähentää. Julkisomisteiset ja julkisten tukien avulla pyörivät yritykset tulisi perata. Turhat virat läskinä pois ja jokainen tämänkaltainen yritys maksamaan yhteisöveroa, jos sitä parhaillaan kiertävät. Julkisen sektorin hallinnollisista viroista työllistyvät tulisi vähentää 3% vuodessa, kunnes  meillä on mahdollisen pieni ja tehokas julkinen hallinnollinen sektori (kyse siis paperinpyörittäjistä eri virastoissa).

Ulkomaanavun määrä tulisi uudelleen arvioida ja mikäli nollaan vetäminen ei ole ideologisesti mahdollista, jakoa tulisi priorisoida sen mukaan missä esim. Suomen ulkomaankaupan etuja voidaan  parantaa näillä rahallisilla avustuksilla ja investoinnilla. Ilmastorahastot tulisi suunnitella siten, että ne saadaan valjastettua luomaan myös uusia työpaikkoja tai tukemaan olemassa olevia  suomalaista työpaikkoja uusiutuvan energian aloilla. Tämänkin tulisi olla siellä listan päässä, sitten kun on kaikki muut menot ja tulot tasapainotettu. Näillä eväillä tuntuu, että hallitus saisi valtion talouden korjausliikkeet parempaan tasapainoon vuoteen 2023 mennessä.  Pääministerin  ehdotukset työnantajien kustannusten lisäämisestä ja verotuksen kiristämisestä vie meidät aivan vastakkaiseen suuntaan.

Suomessa on hyvä elää, sillä sosiaaliturvamme luo hyvän turvallisuuspohjan kansalaisille. Sosiaaliturvasta ja työttömyystuista on kuitenkin päästetty tulemaan liian passivoiva asia. Prosessit eivät ole helppoja hakea tätä turvaa, mutta yksilöltä ei juurikaan odoteta paljoa sen jälkeen, kun tämän turvan piiriin on päästy. Parhaassa työiässä olevia ihmisiä elää tukien varassa sillä  työllistyminen olisi heille elintason lasku. Tämä on väärin. Indeksikorotuksilla ollaan nimittäin (reiluuden) nimissä pidetty huoli, että vaikka Suomalaisesta työstä tulisi hyvää tuottoa, tukien noustessa samaa tasoa kuin palkkatason, emme koskaan luo tilannetta, jossa veroja voitaisiin alentaa. Tulopohja, jolla kustannetaan koko tämä sosiaalituki- ja työttömyystukieläminen katoaisi muuten täysin. Ainoat ryhmät kenen tukia kannattaisi indeksikorottaa ja mistä täytyy pitää näpit irti alennuksien suhteen, ovat eläkeläiset ja vammaistukien varassa elävät. Tämä on nimittäin meidän vastuumme hyvinvointiyhteiskuntana pitää näistä ryhmistä huolta. Kaikki työllistymistä estävät rakenteet tulisi syynätä tarkkaan ja tehdä linjauksia, jotka estävät mahdollisuuden passivoitua. Tukien kautta passivoituvien määrä on liian suurta niin suomalaisissa kuin maahanmuuton kautta tulleiden keskuudessa. Emme voi jatkaa tilanteessa, jossa esimerkiksi kielitaidottomilta asukkailta ei vaadita mitään tukien saamisen edellytyksenä. Moni heistä jää kotiin eikä koskaan opi kieltämme sen takia. Tämä luo myös syrjäytymistä yhteiskunnasta, eikä ainoastaan yhden sukupolven verran, usein tämä syrjäytyminen siirtyy myös seuraavalle sukupolvelle.

Katto on tultava vastaan tukien saamiseen ja niin kauan, kun henkilö on työkykyinen, hänen vastuunsa on ottaa työtä vastaan. Hallituksen vastuulla on luoda työllisyyttä palkitseva talous. Tämä loisi reilun pohjan jossa tasavertaisuus olisi suurempaa ja yhteisen hyvän rakentamisen tunne olisi voimakkaampi kun nykyään.

Joten olin toiveikas, että hallitus käyttäisi edes hetken miettiäkseen miten saada läpi veronkevennyksiä palkkatyöstä ja keventää palkkauksen kuluja kannustaakseen kotimaisia työnantajia työllistämään enemmän ja pidempään. Odotin että hallitus myös kiristäisi tukikäytäntöjä, jotka passivoivat jäämään työttömäksi parhaassa työntekoiässä ja tekisivät päätöksiä joilla estetään halpatyövoiman maahantuonti kansan etujen vastaisesti. PS puoluejohtaja Halla-Aho on myös ehdottanut julkisesti 3000 euron minimipalkkaustasoa ulkomailta palkatuille, joka on erinomainen tapa pitää huolta ettei ulkomainen halpatyövoima vie liikaa tilaa työmarkkinoilta.

Paljon olisi tehtävissä. Paljon olisi pöydällä, jos vaan siihen uskaltaisi tarttua.

Saa nähdä mitä saamme.

+1
Mira Korhonen-Low
Perussuomalaiset Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen Mira Korhonen-Low, 42-vuotias kansanvälisen uran tehnyt helsinkiläinen. Olen ammatiltani Chief Procurement Officer, eli hankintajohtaja. Elämänkokemusta ja upeita elämyksiä on karttunut 13 vuoden aikana ulkomailla asuessani. Maailmaa olen kiertänyt ihan tarpeeksi ja nyt on aika pysyä Suomessa ja parantaa maata politiikan keinoin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu