Helsingin on perustettava mielenterveyden ensiapu nuorille

Mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut voimakkaasti. Palvelutarjonta ei useinkaan vastaa etenkään nuorten tarpeita. Nuorilla on puutteelliset mahdollisuudet päästä oikea-aikaisen ja matalan kynnyksen avun piiriin. Helsinkiläisessä lukiossa tapahtui tänä vuonna itsemurha, joka olisi todennäköisesti ollut ehkäistävissä oikea-aikaisella avunsaannilla.

Useissa oppilaitoksessa ei ole käytännössä mahdollisuutta päästä kuraattorille tai koulupsykologille, eivätkä lakisääteiset hoitotakuuajat nykyisellään toteudu. Pelkästään ensikontaktin saaminen psykiatriseen sairaanhoitajaan sekä hoidon tarpeen arviointiin pääsy voi kestää jopa puolen vuoden ajan. Sotepe-uudistus ja koronapandemia on pahentanut tilannetta entisestään.

Mielenterveyshäiriöistä useat ilmaantuvat ensimmäistä kertaa nuoruusiässä. Tutkimusten mukaan jopa 30% nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. 12-17 -vuotiaiden nuorten psykiatristen sekä neurokognitiivisten häiriöiden diagnoosien määrä erikoissairaanhoidossa on lisääntynyt 50 prosentilla. Lisäksi nuorisopsykiatristen lähetteiden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa viimeisten vuosien ajan. (Lähteet: HUS, Teva, Duodecim, THL)

Nuoret tarvitsevat apua mm. masennukseen, psykoottisiin häiriöihin, ahdistuneisuuteen, päihteiden käyttöön liittyviin mielenterveysongelmiin ja itsemurhien ehkäisyyn.

Olen tehnyt valtuutetun talousarvioaloitteen siitä, että Helsinki perustaa terveysasemille nuorille suunnattuja päivystäviä mielenterveyden vastaanottopisteitä, joihin voi hakeutua heti, ilman lähetettä ja matalalla kynnyksellä. Jos mielenterveyden ensiapuun hakeutuvaa nuorta ei voida hoitaa kaupungin ensiapupisteellä, on potilaalle järjestettävä mahdollisuus päästä psykiatrisen hoitajan tai terapeutin vastaanotolle ostopalveluna tai palvelusetelin avulla.