Koulutukseen ohjataan lisää rahaa, jotta opettajilla on aikaa olla läsnä

Tulevan valtuustokauden tärkein tehtävä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen

Helsinki on panostanut kasvatukseen ja koulutukseen, mutta ei riittävästi. Panostuksia tarvitaan tulevaisuudessa vielä lisää. En kannata viime syksynä tehtyjä leikkausesityksiä ja iloitsen siitä, että kasvatus- ja koulutuslautakunta on päättänyt perua leikkaukset. Pormestari tuo tämän 17 milj. budjetin lisämäärärahan kaupunginhallitukseen pian kesäkuun alussa, jonka jälkeen rahoituksesta päättää valtuusto. Ajankohta on myöhäinen, sillä kouluissa olisi tarvittu tieto rahoituksesta jo aiemmin, kun syksyn opettajarekrytointeja on alettu järjestellä.

Koronan aiheuttamat vahingot ovat lisänneet kaupungin käyttömenoja. Mennyt vuosi on ollut kaikille vaikea. Hankalista ajoista selvitään ainoastaan turvaamalla se, mikä on kaikkein tärkeintä: lasten ja nuorten mielenterveys, laadukas kasvatus ja koulutus. Etäopetusaika ja parin vuoden takaiset ammattikouluihin kohdistuneet rajut uudistukset ovat aiheuttaneet sen, että opetusta on siirretty koteihin ja työpaikoille aivan liikaa. Nuoret eivät tule huomatuiksi eikä kohdatuiksi. Yksinäisyys ja syrjäytymisen riski on kasvanut.

Koulutuksen määrärahoja on varaa lisätä, jotta lapset ja nuoret voivat paremmin

Opettajille maksettava palkka on investointi tulevaisuuteen. Opettajien pätevyys, osaaminen, työhyvinvointi ja määrä ovat tärkeimmät tekijät koulutuksen laadussa. Onneksi kaupungin taloutta on pitkään hoidettu hyvin ja edellisen tilikauden tulos on ylijäämäinen. Talousarvion ennuste ylittyi 234 milj. euroa. Tämä johtui paitsi kuntien saamista koronatuista, myös arvioitua isommasta verokertymästä. Opiskelijat tarvitsevat nyt tehokasta opintojen ohjausta. Toisen asteen opintoja ei saa keskeyttää. Keskeyttävien määrä on jatkuvasti liian suuri. On kaupungin tehtävä järjestää opiskelupaikka jokaiselle helsinkiläiselle nuorelle. Kaikkien on saatava toisen asteen koulutus.

Päiväkohteihin ja kouluihin tarvitaan lisää aikuisia – hoitajia ja koulunkäyntiavustajia. Etenkin erityistarpeiset lapset kaipaavat vierellä kulkemista. Lasten ja nuorten sekä aikuisten aidot kohtaamiset ovat tärkeitä. Ryhmäkokojen on oltava niin pieniä, että opettajilla on aikaa kohdata jokainen oppilas. Perusopetuksessa on tärkeää pitää kiinni lähiopetuksesta ja antaa opettajille mahdollisuus antaa aikaa oppijoille. Aidot kohtaamiset ja sekä opettajien että muiden lasten ja nuorten läsnäolo on erityisen tärkeää sosiaalisen kehityksen ja syrjäytymisen ehkäisyn takia. Etenkään lapset eivät osaa ohjautua itsenäiseen opiskeluun. Tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria on Helsingissä paljon etenkin alueilla, joihin kohdistuu paljon maahanmuuttoa.

On tarpeen ehkäistä tehokkaasti syrjäytymistä ja kouluväkivaltaa. Olen aiemmin tehnyt aloitteen mm. taide-, kulttuuri- ja liikuntaharrastusten liittämisestä osaksi koulupäiviä. Tämä parantaisi hyvinvointia, mahdollistaisi lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa, sekä lisäisi perheiden yhteistä aikaa poistaen harrastuksiin liittyviä kiireitä illoista.

Opiskelu on myös luonnollinen osa työelämää

Oppilaitosten tekemä yritysyhteistyö parhaimmillaan tiivistyy sellaiseksi, että se vahvistaa yritysten toimintaa, tutkimusta ja kehitystä, tukee nuorten työnsaantia, sekä käynnistää nuoria startupeja. Tiivis yritysyhteistyö oppilaitosten kanssa tukee tutkimusta ja kehitystä, luo työpaikkoja ja käynnistää nuoria startupeja. Kaupunki ei ole elinvoimainen ilman ammatillista koulutusta ja yrittäjiä. Kuntapäättäjien on oltava yhteistyössä myös opettajien ja oppilaitosten kanssa, jotta ymmärtävät miten käytännön valtuustotyössään voivat parhaiten toimia koulutuksen onnistumiseksi. Ammatillinen koulutus valmentaa opiskelijat työelämään ja toimii neuvonantajana alueen yrittäjille. Yritysten tehtävä ei ole kouluttaa opiskelijoita, vaan tarjota käytännön kokemusta ja verkostoja. Ammatillisilla opettajilla on paljon tietotaitoa, joka parhaimmillaan auttaa yrityksiä kasvuun.

Opettajan työhyvinvointi vaikuttaa koulutuksen laatuun

Opettajien työhyvinvointi ei saa kärsiä johtamisessa olevan ongelman takia. Kaupungin on pyydettävä opettajilta palautetta ja kuunneltava sitä. On myös rehtoreiden tehtävä aktiivisesti seurata omaa ajankäyttöään ja oltava yhteydessä kaupunkiin, jos työaika ei riitä kunnolliseen johtamiseen ja pedagogiseen suunnitteluun. Kaupungin tehtävä on tietenkin valvoa, ettei kuormita rehtoreita ylimääräisellä toimenkuvaan kuulumattomalla työllä. Tärkeimpänä on perusopetus, jossa turvallisuus ei toteudu ilman opettajaa tai opettajan sijaista.

Koulutuksen laatua täytyy mitata ja arvioida paremmin. Sillä on oltava laatustandardit ja opetuksen tason täytyy voida todetusti olla samanlainen kaikissa kaupungin vastaavissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Lomauttaminen huonontaa sekä oppimistuloksia että opettajien hyvinvointia. Se ei tuo säästöjä, vaan lisää kustannuksia erilaisine lieveilmiöineen. Lain mukaan oppijoilla on oikeus opetukseen.

Terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt

Parhaiten kouluväkivaltaa ja häiriöitä ehkäistään aidoilla kohtaamisilla ja pitämällä ryhmäkoot pieninä. Kouluissa on opetettava vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisten suhteiden hoitamista, tuettava ryhmäytymistä ja luotava lapsia sekä nuoria kuunteleva kulttuuri. Opettajilla ja kasvattajilla on oltava aikaa lapsille. Jos kouluihin palkataan vartijoita, olisi heidän oltava sosiaalitaustaisia turvallisia aikuisia, jotka valvovat sosiaalisia suhteita ja kuuntelevat lapsia ja nuoria.

Korkeakoulut ovat tärkeitä kaupungin elinvoimalle ja yrityksille

Kaupungin täytyy eri keinoin edesauttaa korkeakoulujen toimintaa, sekä kannustaa nuoria kouluttautumaan kunnolla. Lappeenrannassa on hyviä tuloksia siitä, että peruskoulun oppilaat tutustuvat korkeakouluopiskeluun. Tämä on eräs keino tukea korkeakoulun toimintaa sekä tietysti lasten opinpolkua.

Lue lisää: 1. Lasten edun turvaaminen on kaikkein tärkeintä 2.Koulukiusaamisen ehkäisy    3.Opiskelijat ja toimeentulo     4.Syrjäytyminen      5.Ammatillinen koulutus        6.Päihdeongelmien ehkäisy     7.Maahanmuutto

0
Mirita Saxberg
Kokoomus Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen Helsingin kaupunginvaltuutettu, viestinnän yrittäjä, opettaja, kahden lapsen sinkkuäiti ja sinnikäs pirulainen.
Bisneskoulutettu johtamisen tohtoriopiskelija sekä hallintotieteiden maisteri, joka on perehtynyt myös eduskuntapolitiikkaan.
http://www.mirita.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu