Suomen menestys ja kilpailukyky tehdään pienissä yrityksissä – katso video

Suomen on muututtava vastuullisen markkinatalouden valtioksi. Julkisten palvelujen tuotanto on siirrettävä pääosin yksityisille yrityksille. Se on tehokas keino parantaa kansallista kilpailukykyä ja vähentää julkishallinnon kustannuksia. Markkinaehtoinen kilpailu parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua, madaltaa hintoja sekä lisää valinnanvaraa.

Kaikki yhteiskunnan toiminnan kannalta ei-kriittiset palvelut tulee toteuttaa ensisijaisesti yksityisillä markkinoilla

Julkisten palvelujen, kuten terveydenhuollon, kustannukset on avattava vertailua varten. Esimerkiksi hyvinvointialueiden julkisesti tuottamat palvelut tulevat yhteiskunnalle kalliimmiksi, kuin yksityisten tuottamina. Ostopalvelut, palvelusetelit ja sopimustuottajat ovat tulevaisuuden keino edistää alueiden toimintatehokkuutta ja edistää tervettä markkinataloutta.

Suomen menestys tehdään pienissä ja mikrokokoisissa yrityksissä. Niissä syntyy valtaosa uusista työpaikoista

Seuraavan hallituksen tärkein työ on tehdä työstä ja yrittämisestä kannattavaa, jotta voimme huolehtia myös apua tarvitsevista. Ei ole kestävää, että työtä tekevä vähemmistö maksaa sosiaaliturvalla elävän enemmistön hyvinvoinnin. Lisätään työtä. Kasvatetaan veropohjaa ja ostovoimaa. Julkinen talous toimii, kun työstä jää käteen enemmän kuin sosiaalietuuksista.

Työllisyysastetta on vahvistettava ja työntekijöiden saatavuutta parannettava. Puututaan kohtaanto-ongelmaan. Suomessa on 234 800 työtöntä työnhakijaa ja 135 600 avointa työpaikkaa. Lyhennetään ja portaistetaan ansiosidonnaisen jaksoa työttömyyden aikana. Poistetaan vastikkeeton työttömyyskorvaus ja uudistetaan asumistuki. Usein työllistyminen tapahtuu ansiosidonnaiskauden loppuessa.

Pienennetään yrittäjän eläkemaksuja ja parannetaan sosiaaliturvaa

Julkisen talouden kannalta ei ole kestävää, että pienemmistä yrittäjistä puolet elävät köyhyysrajan ja yhteiskunnan turvaverkon alapuolella. Uudistetaan yrittäjien eläkejärjestelmä ja parannetaan sosiaaliturvaa. YEL-maksu on liian suuri esimerkiksi aikuisopiskelun ja vanhempainvapaan korvauksiin ja palkansaajan sosiaalietuuksiin nähden. Eläkkeen varalle on yksinyrittäjälläkin tahto varmistaa omat eläkesäästöt.

Kevennetään työn ja yrittämisen verotusta. Verohelpotus on paras yritystuki

Omasta kokemuksesta tiedän, että mikro- ja yksinyrittäjän kannalta verohelpotus on paras yritystuki. Yksityisten yritysten kavua ja kilpailukykyä on tuettava verotuksen keinoin. Arvonlisäveron alarajaa on nostettava tuntuvasti, esimerkiksi 50 000 euroon.

Siirretään henkilöyhtiöiden tuloverotus hetkeen, kun yrittäjä nostaa tuloa elinkeinotoiminnasta. Lasketaan elintarvikkeiden arvonlisäveroa ja verotetaan kovemmin haittoja ja päästöjä. Ihmettelen miksi Suomessa ei esimerkiksi laiteta nuuskaa veronalaiseksi ja lopeteta verottoman viinarallin yritystukia laivaliikenteeltä.

Mahdollistetaan uusien yritysten syntyminen ja kasvu

Helpotetaan pienten yritysten työllistämistä ja irtisanomista. Start-upien ja pienten yritysten kasvun tukeminen on hyvä investointi. Yksinyrittäjät, pienet, keskisuuret ja suuret yritykset toimivat eri tavoin. Erikokoiset yritykset on eriteltävä lainsäädännössä. Kevytyrittäjien asemaa on tarve selkeyttää. Siellä on potentiaalia uusille starteille.

Puretaan julkisen sektorin byrokratiaa. Niin yksityishenkilöiden kuin yritysten hakemus- ja lupamenettelyt ovat raskaita, aikaa vieviä ja sitovat henkilötyötunteja.

Helpotetaan opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa ja investoidaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimukseen ja kehitykseen. Ne houkuttelevat kansainvälistä rahoitusta ja työtä Suomeen. Nopeutetaan työlupaprosesseja ja poistetaan EU- ja ETA-maista tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut.

Ammattiyhdistysliikkeen yleishyödyllisyys on arvioitava uusin kriteerein

Työnantajayritysten paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on lisättävä. Työaikaan ja työehtoihin on sallittava joustoja. On sekä yrittäjän että työntekijän etu, että sopimisen mahdollisuudet kasvavat. Parempaan kilpailukykyyn ja työllisyyteen päästään purkamalla sitovia työehtosopimuksia.

Ammattiyhdistyksiltä tulee poistaa veroetuudet, elleivät ne täytä yleishyödyllisyyden kriteereitä. Tällöin toiminnasta on maksettava yhteisöveroa ja sijoitustuotot saatava verolle. Suorat vaikutukset olisivat satoja miljoonia euroja. Epäsuorat miljardeja.

EU:n sisämarkkinat ovat talouden tukipilari

Toiminta Euroopan Unionin sisällä ja Suomen rajojen ulkopuolella edistää kauppaa ja kilpailua. Yritysten on mahdollista tavoittaa lähes 500 miljoonan ihmisen kotimarkkinat. Nyt on oikea aika ulosmitata tämä potentiaali ja kotiuttaa kansainvälisiä investointeja suomalaisille yrityksille.

Tehdään toimia verkostojen vahvistamiseksi, työvoiman ja tavaroiden liikkuvuudeksi sekä palvelutarjonnan monipuolistamiseksi. Kehitetään kansallisten lainsäädäntöjen harmonisaatiota ja jatketaan yritysten toimintaedellytysten parantamista ja toiminnan laajentamista palveludirektiivin avulla.

Perustetaan instanssi, joka pumppaa rahaa EU:lta ja luo kansainvälisiä mahdollisuuksia kaikille yrityksille

Suomeen on perustettava valtiollinen instanssi, jonka tehtävänä on houkutella rahoitusta ja investointeja Suomeen, sekä yhteyttää Euroopan sisäisten markkinoiden toimijoita suomalaisten yritysten kanssa. Esimerkiksi Espanja hyödyntää EU-n rahoitusinstrumentteja Suomea tehokkaammin.

Helpotetaan opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa ja investoidaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimukseen ja kehitykseen. Ne houkuttelevat kansainvälistä rahoitusta ja työtä Suomeen. Nopeutetaan työlupaprosesseja ja poistetaan EU- ja ETA-maista tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut.

Eduskuntavaaleissa on edessä arvovalinta hyvinvoinnin puolesta tai sitä vastaan. Joka ei puolusta yrittäjien mahdollisuuksia elättää itsensä ja työllistää, hyväksyy hyvinvoinnin kurjistumisen ja yleisen elintason laskun.

Katso videoMirita Saxberg yrittäjyys ja kilpailukyky eduskuntavaalit2023 kokoomus ehdokas Helsinki

Mirita Saxberg
Kokoomus Helsinki

Viestintäyrittäjä ja helsinkiläinen kokoomuspoliitikko. HM, KT dokt., AmO
-Political business lady and teacher with sassy humour and right words Kaksikielisten lasten sinkkuäiti. Syttyy kierrätyksestä, kirjoituksista, arjesta ja aidoista kohtaamisista.

Positiivista pilkettä silmäkulmassa vuodesta 1982.

Jäsen:
Helsingin kaupunginvaltuusto
Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunta
Uudenmaan maakuntavaltuusto

Hallituksen jäsen:
Uudenmaan liitto
Helsingin Yrittäjät
Helsingin Yrittäjät, Itä-Helsinki

Lue lisää: https://www.mirita.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu