Pojat tarvitsevat isiä

Syrjäytymiskeskusteluun olisi hyvä tuoda uutta näkökulmaa. Niin tämän päivän eroperheissä kasvaneet kuin sodassa isänsä menettäneet pojat, ovat varttuneet vahvasti äitiensä vaikutuspiirissä, vailla isiensä mallia ja turvaa. Kyse ei ole siitä, etteivätkö äidit olisi hyviä kasvattajia, kuitenkin jokainen poika tarvitsee miehen mallin. Äidit eivät voi toimia miehen mallina.

Useimmiten parisuhderikoissa kyse on kahden henkilön, lasten vanhempien välisestä konfliktista, jonka ratkaisemiseen heidän omat keinonsa eivät ole riittäneet. Kun apua ei saada, syyttelyn ja kiristämisen ääri-ilmiöiden seurauksina lapsista saadaan parasta materiaalia.

Lapset eivät ole keitä tahansa, he ovat yksilöitä, joilla on tarpeensa ja tunteensa. Erityisesti tunteet molempiin vanhempiinsa asettavat lapset ylivoimaisiin valintatilanteisiin.

Yhteiskuntamme korostaa perhearvoja. Lapsi, jonka perhe on hajonnut vanhempiensa eron tai toisen vanhemman kuoleman takia, vaatii lapsilta vahvuuksia, joiden kantaminen ei välttämättä onnistu. Usein, sodassa kaatuneen isän paikkaa nousi sisarusparvessa kantamaan vanhin poika tai poika, jolle sälytettiin eniten vastuuta.

Useimmiten, syrjäytynyt nuori on poika. Poika, jonka isäsuhde on kadoksissa.

Siksi kuulutan NYT, miehet, joilla on tilaa ja aikaa, ryhtykää isiksi pojille, joiden isät eivät pääse isiksi pojilleen. Sanon pääse, sillä, monet isät, jotka haluaisivat, eivät pääse isiksi.

Miehisyys on jokaisen pojan toive ja tarve. Terve kasvu aikuisuuteen on elämän parasta aikaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu