Vallankäyttäjien ahneus vs. kurjistuva kansa

Pinta-alaltaan ja asukasluvultaan pienet valtiot ovat suurvaltioiden arvovalta-areenoita. Esimerkkinä Suomi, joka on joutunut tunnistamaan alisteisen asemansa suhteessa Ruotsiin ja Venäjään. Liittymällä suurempaan yhteisöön, kuten EU:iin, Suomi on onnistunut etäännyttämään pelkoaan tulla alistetuksi.

Kansallisen itsetuntomme vahvistuminen saattoi alkaa vasta jatkosodan päätyttyä, mutta Neuvostoliiton vaatimien sotakorvausten maksaminen kirvelsi. Korvauksista selvittiin, mutta ahdistus jäi.

Menetimme maa-alueita, joiden takaisin saaminen ei näytä toteutuvan, ei ainakaan tämän ikäpolven eläessä.

Karjalaiset, joiden kohtalona oli luopua kotikunnaistaan, ovat ylläpitäneet kaikki nämä vuodet menetyksen surua. Olen itse myötäelänyt mm. Eeva Kilven kuvauksia sotavuosista – uskosta, että paluu oli ensin mahdollinen ja pettymyksestä, että paluuta ei ollut eikä tullut.

Suurvallat ovat tietoisia voimistaan. Pienet maat joutuvat myötäilemään. Kansannousut tapahtuvat enemmänkin maiden sisäisinä, kuten meilläkin aikanaan.

Vaikka en haluaisi tässä mainita Ukrainaa, on selvää, éttä kansa on voinut huonosti, mutta johto ruhtinaallisesti.

Diktaattorit syntyvät kansansa epäyhtenäisyydestä – diktaattoreille jää tilaa rakentaa itselleen taloudellinen ja henkinen imperiumi, jonka avulla vallankäyttö mahdollistuu.

Suomi eli vahvoja aikoja 1970-80, jolloin hyvinvointiyhteiskunta mallintui. Neuvostoliiton romahdettua ja kaupankäynnin sen myötä supistuttua, suomalainen yhteiskunta murtui.

Lama, joka tuhosi suomalaisen yksityisyrittäjän toivon, nosti itsemurhaluvut pilviin ja jätti jälkeensä sukupolven, joka edelleen suree vanhempiaan.

On häpeällistä, että nykyinen hallitus kokoomus-sosiaalidemokratia ammatillisuudellaan ovat kyvyttömiä kertomaan, miten maamme kansalaiset eivät ole enää yhdenvertaisia tulonmuodostuksessa.

Eläkeyhtiö Ilmarisen Harri Sailas saa yli puolen miljoonan tuen ennen eläkkeelle siirtymistään, koska hänen hyötynsä valtiolle on ollut mittava (kyseenalaistan). Eläkeyhtiö Varman johtaja Matti Wuorio, on tehnyt kaikkensa, että kansalaisilta kerätyt eläkkeet hyödyttävät enemmän häntä kuin kansalaisia, joiden eläke on keskimäärin 1200-1500 euroa/kk, miinus vero 25 %.

Jos ukrainalaiset kyllästyivät Janukovitchin ylellisen elämän ylläpitoon, olen minäkin kyllästynyt näiden eläke- ja valtiojohtajien rahansiirtoihin työntekijöiltä, jotka vielä uskovat eläkkeisiinsä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu