Lapsilisien verotuksella on suora yhteys syntyvyyden laskuun!

”Lapsilisä tarkoittaa lapsiperheille maksettavaa etuutta ja tulonsiirron muotoa, jolla kompensoidaan lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Lapsilisällä voidaan nähdä olevan lapsiperheen toimeentuloa tukevan vaikutuksen ohella syntyvyyttä lisäävä kannustinvaikutus.” (Lähde Wikipedia)

Suomessa lapsilisää on maksettu rotuun tai ruotuun katsomatta vuodesta 1948 lähtien. Kymmenen vuotta sitten Kela maksoi lapsilisiä 1,3 miljardia. Nyt maksuosuus lienee tuosta jo melkoisesti jo kasvanut.

Lapsilisien määrittelyä ei ole kyetty tarkastelemaan tunteetta. On selvää, että näkökulmaa on pohdittu lasten hyvinvoinnin turvaamisen kannalta. Kuitenkin, perheissä, joissa tulonmuodostus on siinä määrin vahva, että lapsilisät voidaan siirtää suoraan lasten omille tileille, on kyseenalaista, onko valtion aina ja vain kompensoitava lasten huoltokustannuksia.

Pieni- ja keskituloisten perheiden saamat lapsilisät todennäköisimmin käytetään lasten vaate- ja välinehankintoihin. Monissa pienituloisissa perheissä myös välttämättömiin ruokamenoihin.

Säästöriihitilanteessa olisi aiheellista, että lapsilisien maksatuksen kohdentamista kaikkiin tuloluokkiin olisi aika tunnustella realiteeteista. On selvää, että Suomessa valtio kustantaa lapsilisinä merkittävän summan hyvätuloisille perheille, joiden tarve ei enää ole lapsilisien perusajatuksen mukainen.

Useissa muissa maissa lapsilisä tarkastellaan tulojen mukaan.

Ihmettelen, miksi Suomessa siihen ei tunnu löytyvän menettelytapaa. Suomalainen yhteiskunta ja päättäjät tarvitsevat ravistelua – jäykkä yhteiskuntapolitiikka ei enää toimi.

Kun lapsilisän lähtökohtana on ollut lasten huollosta johtuvien kulujen kompensointi, niin en mitenkään ymmärrä, miksi huipputuloisetkin nostavat kuukausittain valtion kassasta rahaa lasten huollon kustannuksiin.

Nyt näyttää siltä, että verokikkailemalla päästäisiin helpolla. Lapsilisien verotus kuulostaa absurdilta.

Lapsilisien verotus ei ratkaise valtion ylisuurien kulujen ongelmaa.

Syntyvyyttä lisäävää merkitystä lapsilisillä tuskin on, vaikka sitäkin aikanaan sodan jälkeisessä, miesköyhässä ajassa saatettiin toivoa.

Ranskan presidentti de Gaulle aikanaan sääti lain syntyvyyden nousemiseksi 10.000 frangin kertamaksulla jokaisesta syntyvästä lapsesta. Se toimi, ranskalaisia veronmaksajia syntyi ennätystahtiin. Suomi kulkee jälkijunassa. Suomessa syntyvyys on ollut liian alhainen jo vuosia.

Meillä surkutellaan suurten ikäluokkien tuomaa kestävyysvajetaakkaa, kun sen sijaan voitaisiin vahvistaa syntyvyyden kasvua.

Lapsilisien verotus tuskin nostaa syntyvyyttä – päivastoin!

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu