Minua niin ihmetyttää ja kummastuttaa

Tämä aika on siitä kummallinen, että eurovaalien houkutus ei millään tahdo tarttua. Ennen vanhaan kävin jo ennakkoon äänestämässä, itseäni, jos satuin postissa muistamaan numeroni.

Yksikään ehdokkaista ei ole herättänyt intohimojani äänestämään. Huomenna kuitenkin vedän viivan lähikoulumme hyvin valmistellun äänestysalueen pienessä, tarkoin varjellussa kopissa.

Pistäydyin muuten kuluvan viikon torstaina Lahdessa, jossa ehdokas Sirpa komeili valtavina kasvokuvina – suorastaan päällekäyvinä. Hänellä saattaa olla sanottavaa, painavaakin, mutta liika on liikaa.

Kehä kolmosen varrella olen bongannut jonkun mainoksen, mutta nimet eivät ole jääneet mieleeni. Kummallista. Ei edes puolue.

Ylen finaalivaalikeskustelu jäi meikäläiseltä väliin. Tosin, uutisissa näin tuosta kauhuskenaariosta pätkiä. Käytös näyttää menevän itäeurooppalaiseen malliin, josta nyt yleinen päällekäynti vain puuttui. Arhinmäen sormi oli melko lähellä vastaväittäjä Haglundia, mutta lievä hymynkare Paavon silmissä varmisti, että pelko pois.

Tiedän, että maamme koon huomioiden, europarlamenttiin tulisi valita sellaiset tyypit, jotka uskaltavat, osallistuvat ja väittävät vastaan. Rohkeita, sanavalmiita, monikielitaitoisia, älyllisesti hyvin aivonsa koodanneita, fysiikaltaan kovakuntoisia ja luonteeltaan sisukkaita. Periksiantamattomia, mutta silti joustavia.

Missä tämänkaltainen laatuaines olisi voinut kehittyä?

Mahdollinen ex-komissaari Rehn on Etelä-Savon kasvatteja. Olettaisin nyt Pohjois-Savosta nousevan hänelle vastuksen. Onkohan se Pohjois-Savo jätetty väliin. Sieltähän ei taida olla yhtään ehdokasta, vai onko?

Todennäköisimmin Irwinin Ryysyranta on vielä liian liki ja enklannin kieltäkään ei millään taho saada sujumaan, saati ymmärtää, mitä nuo liian noppeesti puhetta tuottavat kansalaisryhmät yrittävät viestiä.

Sattumoisin olen tullut tietämään, että useiden maiden mepit kuittaavat vain isot tulot, mutta osallistumiseen heillä ei ole aikaa.

Sen sijaan suomalaisilla mepeillä on hyvä tatsi. He ovat tunnollisia, osallistuvia ja äänestävät tarpeen tullen.

Arvokkaina taitoina pidän kykyä kohtuuttomasti pursuavan informaation suodattamista ja tiedollisen kapasiteetin vahvuutta.

Erityisesti maakuntiensa erityisvitsit tulisi hallita.

On liian helppoa olla kunkku, puolueensa näkyvin hahmo, kuten Alexander S. Tosin pidän hänestä, vaikka en niinkään puolueestaan. Hän on kosmopoliitti ja pelaaja.  Kuitenkin eniten pidän hänestä siksi, että lapsenlapseni toinen nimi on Alexander.

Tuostakin kommentistani on  hyvä havaita, millaiset mielleyhtymät äänestäjiä ohjaavat.

Siis minuakin. Paljastan, että en kuitenkaan äänestä A.S., sillä hän saa muutoinkin riittävästi jees-painalluksia.

Tosin, en myöskään paljasta tässä, kenelle pienen, nuhjuisen ääneni kalautan, sen sijaan saatan jopa rukoilla, että – että elä hyvä suuri ja taevaallinen aenakaan anna viärän puolueen voettoo.

Vaalien lopputulos lienee jo tiedossa, mutta jännitetään nyt myötätunnosta!

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu