Taikapeili Kokoomuksen puheenjohtajakisaan
Suomalainen voi huokaista helpotuksesta. Jokainen kokoomuksen pääministeriyttä tavoitteleva ehdokas, on hyvä ehdokas. Seuraaviin eduskuntavaaleihin on enää vuoden verran. Yksikään valituista ei takuulla ehdi luoda nahkojaan, ennenkuin uudet tuulet puhaltavat.
Uusilla tuulilla tarkoitan sitä, että kansa aktivoituu takuuvarmasti kevään 2015 eduskuntavaaleihin erilaisella intensiteetillä, kuin nyt käydyissä eurovaaleissa.
Alle viidenkymmenen äänestysprosentti on paras todistus siitä, että äänestämättä jättäneet prostestoivat ymmärtämättömyyttään. Vaikka Arhinmäki yritti viestittää – jokainen äänestämättä jätetty ääni, on oikeiston voitto – jostain syystä, viestiä ei kuultu.
On mahdollista, että ihmisillä menee vielä siinä määrin hyvin, että äänestäminen ei kiinnosta tai, siinä määrin huonosti, että kokemukseen perustunut äänestäminen ei ole tuonut toivottavaa muutosta.
Siis massiivinen turhautuminen.
Turhautuminen onkin pelottava ilmiö. NSR – (nyt saa riittää) kansalaisaktiivinen ryhmä on ilmeisimmin juuri heitä, jotka ovat kyllästyneet demokratian murenemisen tuomaan päätöksenteon ehdottomuuteen.
Ylen järjestämässä Kokoomuksen puoluejohtaja -debatissa havaitsin Alexander Stubin itsevarmuuden nousseen potenssiin kakssataa, ilmeisimmin eu-edustajaksi loistavan äänisaaliin saaneena. Hyvä niin. Kun lähes kaikki valtakunnan oikeistolaista ja varmasti muistakin puolueista olevaa äänestäjää raapustivat numeronsa hänelle henkilönä, on selvää, että miehen avuja halutaan edelleen EU:ssa, mutta toisaalta samaan aikaan myös Suomessa.
Eli, vaaleissa käytiinkin lopulta pääministerivaali – vai olenko ymmärtänyt väärin.
Stubb on kymmenen vuotta vanha broileri, joka nousi virkamiestaustastaan huolimatta mepiksi. Sitten Kanervan Ilkan ansiosta hänet tuotettiin tänne kotimaahan ministeriksi, vasta sen jälkeen hänestä tuli kansanedustaja ja turhautunut ministeri, koska sai vain ”Väyrysen” paikan uudessa hallituksessa.
Toivottavasti tämä Kataisen alaisuudessa ollut alisuoriutuja suoriutuu hänelle tarjolla olevasta tehtävästä paremmin kuin meneillään olevasta kaudesta.
Nyt hänellä on liipasimet omissa käsissään, jos ei tule pääministeriä tai komissaaria, tulee ainakin kansansuosion saanut meppi.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kommentti, Ari! Valitettavasti palaan vasta nyt tälle foorumille. Yhä ihmettelen Stubbin kansansuosiota, mutta ehkäpä hän on eniten mediassa hymyilevänä esiintynyt, positiivisuuden ilmikuva.
Ilmoita asiaton viesti
”Eli, vaaleissa käytiinkin lopulta pääministerivaali – vai olenko ymmärtänyt väärin.”
Se että Vapaavuori ja Risikko eivät olleet ehdokkaina EU-vaalissa viittaa väärintulkintaan.
Sinänsä mitään pääministerivaalia ei ole olemassa. Istuva eduskunta valitsee pääministerin vapaan tahtonsa mukaisesti. Missään ei ole säädetty että pääministeriksi tulisi valita suurimman puolueen puheenjohtaja tai muu ehdokas. Se on kyllä ollut toistaiseksi käytäntö nykyisen perustuslain aikana, mutta on vain ajan kysymys milloin eduskunta tästä käytännöstä ensi kerran poikkeaa. Olisi suorastaan toivottavaa terveen politiikan kannalta monipuoluejärjestelmässä – politiikka kuuluu politiikkaan – että mahdollisimman pian. Ei kylläkään tällä kertaa vielä – hallituspuolueiden muodostama eduskuntaenemmistö on nyt ratkaisevasti vallinneen käytännön kannalla siksikin että on kuitenkin kysymyksessä istuvan hallituksen täydentäminen eikä uuden hallituksen muodostaminen. Joten kokoomuksen uudesta puheenjohtajasta tulee käytännössä pääministeri eduskunnan valitsemana. Mutta eduskunnan päätöksellä, ei automaattisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentistasi, Aulis! Tekstistäsi jäi minulle pohdittavaa. Minua erityisesti harmittaa se, että jokaisen puolueen puheenjohtajan on saatava ministeriys. Toisaalta, heidät lienee tulkittu parhaiksi pelaajiksi, mutta monesti ministerinä voisi toimia myös tiedollisesti ansioitunut kansanedustaja. Heitä on varmasti joukossa, mutta eivät saa riittävästi tilaa. Valta kiehtoo ja sitä ei hevin toiselle luvuteta.
Ilmoita asiaton viesti