Verokohdennukset ja leikkausten epäsuhta!

Suomalaiseen mentaaliin kuuluu yhteen hiileen puhaltaminen. Ulkoisten uhkien edessä olemme vahvoja. Suomalaista ymmärtää vain toinen suomalainen. Ymmärryksemme yhteisestä jakamisesta on nyt kuitenkin haavoittunut.

Suomen ulkoinen uhka on ymmärretty puolutusrahojen lisäämisellä. Ulko- ja puolustuspoliittinen talous on turvattu.

Sen sijaan sisäpolittinen myllerrys on alkanut. Olemme kuulleet pääministerin suulla, että kaikista pidetään huolta. Silti valtion menoihin on saatava nopea katkos.

Velkaantumisen perusteluina on esitetty lastemme ja lastenlastemme pelastaminen ylisuurelta velalta.

Toinen vetoomus on perustunut huoleen, jossa valtiomme menettäisi itsemäärämisoikeuden taloutensa hallintaan.

On vaikea uskoa kumpaankaan uhkatekijään. Kyse on ennemminkin vallan ymmärryksestä.

Yritysmaailmassa valtaa käyttävä työmarkkinajärjestelmä halutaan romuttaa. Työntekijöiden oikeusturvasta huolehtinut ammattiyhdistysliike on kiristyssodan maalitauluna.

On hyvä olla tietoinen, että maailma ei ole muuttunut miksikään sitten 1917-1918 vuosien. Tuolloin 29 -vuotias isoisäni tapettiin punaisena, vaikka ei oikeasti ollut edes punainen. Isänsä menettänyt äitini oli tuolloin 1 -vuotias. Samaan aikaan äitini menetti myös äitinsä, sillä hänen keinonsa selviytyä edellyttivät, että lapsi jätettiin isovanhempiensa hoitoon.

Äitini lapsena,  kannan yhä tuon ajan surua. Tosin, perheessämme äitini isän elämä ei ollut läsnä. Katselin lapsena isoisäni kuvaa, jonka merkitys heijastui ainoastaan miellyttävän näköisen miehen kuvana. Siihen oli tyytyminen.

On hyvä olla tietoinen, että suomalaisilla ei ole varaa enää kohdella kansalaisiaan kuin ruttotautisia. Olemme eläneet hyvässä sovussa ja onnistuneet huolehtimaan kansalaisistamme hyvässä yhteisymmärryksessä.

Valtion velan massiivisen kasvun takia suomalaisilta vaaditaan myötäelämistä. On selvää, että, jokainen meistä on valmis kantamaan kortensa kekoon. Silti, mielissä on epävarmuus siitä, onko nyt oikeasti tarve leikata heiltä, jotka jo muutoinkin elävät kurjuudessa.

Eikö leikkauksia olisi voitu tehdä vaikkapa puoluetuista, joiden avulla puolueet ovat ostaneet omaisuuksia mm. Helsíngin kaupungin keskustasta. MIksi noihin ostoihin ei puututa?

Miksi valtion verovarojen jaon oikeellisuutta ei haluta tutkia?

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu