Suomalainen taipuu, mutta ei katkea!

Lämpimällä elokuun kestämällä perskärpäset kirmaavat avoimesta pihaovestani,  luovat tuttua melodiaa, sointuja joihin totuin kesäisin hopsiessani lehmiä, joiden oli muutoin vaikeaa pysyä paikoillaan äitini heitä lypsäessä (kuva).

Sodanjälkeinen Suomi, johon synnyin, edusti minulle, onnellisen kasvun aikaa. Vaikka uutukaisessa kirjassaan ''Suomi sodan jälkeen" – pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944-1949 Antero Holmila ja Simo Mikkonen pyrkivät objektiivisesti kuvaamaan rauhanajan ristiriitoja, olen siitä onnekas, että itse en niihin joutunut.

Toisaalta, jouduinkin. Sillä, opettajien ehdottamana ja pääsykokeista valituksi tulleena oppikouluun, vanhempani päättivät, että heillä ei ole varaa minua kouluttaa. Muistan surun ja häpeän – nöyränä kävin kansakoulun. Ei sieltä mihinkään pidemmälle sitten. Myöhemmin elämäni uusissa vaiheissa kirjoitin ylioppilaaksi. Opiskelin ja iloitsin kaikista mahdollisuuksista.

Argeologia, jota halusin jo lapsesta lähtien opiskella, jäi kuitenkin haaveeksi.

Maaseutuisen kyläyhteisömme sisäänlämminnyt turvallisuudenne peitti alleen pelot, joita vanhempi ikäpolvi kantoi murherepuissaan.

Lapsena, elin vahvasti ja turvallisesti. Kodissani ei tarvinnut pelätä. Isäni, sodankäynyt, sodassa haavoittunut, silti huumorilla ja ymmärryksellä lapsiaan kasvattanut, ei juopotellut, kuten lähes kaikkien muiden perheiden isät. Hänen pelastuksensa saattoi olla usko.

Lopulta lapsuusperheemme hallitsevaksi 'möröksi'  saattoikin muodostua vanhempieni usko, jonka hyväksi voisi todeta päihteettömyyden, mutta toisaalta lapsen ja nuoren yltiöhallinnan, jota lopulta oli pakko juosta karkuun.

Nykyisessä aikaihmetyksessä, lapset ja nuoret ovat edelleen samanlaisia, turvallisuutta, rakkautta, hyväksyntää ja mahdollisuuksia hakevia.

Oikeastaan mikään ei muutu ihmisten perimmäisessä. Ympäristön muutos, kyllä, vaatimukset, kyllä, digimaailman arvaamattomuus, kyllä.

Mutta, ihminen, hän on ja pysyy tunteineen, järkineen, pelkoineen, suruineen, ahdistuksineen.

 

 

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu