Onko suuret ikäluokat SSS -hallituksen painajainen?

Suomi elää historiansa merkillisiä vaiheita. Vaiheita, joiden ajallisuus kulminoituu, ei vain turvapaikanhakijoiden, vaan myös suurten ikäluokkien uhkaan.

Sodan jälkeen, hengissäsäilyneiden miesten palattua koteihinsa, oli luonnollista, että lapsiluku alkoi kasvaa. Olihan sota vienyt  runsaasti nuoria. Valtion keinot lapsiluvun lisäämiseen ei olleet  kummoiset.  Valtion oli selviydyttävä sotaveloista ja epävarmuus leijui kaiken yllä. Säännöstelyä oli monista elintarvikkeista. Ostokorteilla saattoi saada voita, sokeria ja kahvia.

Suuret ikäluokat on kantaneet vanhempiensa surua ja selviytymistä. Lapset, jotka nyt ovat noin 70 -vuotiaita, ovat monella tavoin taumatisoituneita ja ylisukupolvisen surun kantajia.

Muistan viidentoista vuoden takaa, valtion koulutuksellisen seminaarin, jossa aloitettiin uhkakuvien luominen suurten ikäluokkien eläköitymisestä. Muistan, miten käyrien, pylväiden ja piiraiden jaoissa, sodan jälkeen syntyneet kansalaisryhmät arvioitiin yhteiskunnallisiksi pelokkeiksi.

Kun nyt tarkastellaan nykyhallituksen leikkausten ehdottomuutta, vakavimmaksi näyttää muodostuneen suuret ikäluokat, joiden eläkkeensaajien asumistuesta on muodostunut maamme velkaantumisen suurin uhka.

Maamme pitkään vallassaolleista poliitikoista, kansanedustajina toimii edelleen merkittäviä toimijoita.

Olletikin, he edustavat suuria ikäluokkia. Ovatko he kiinnostuneet huolehtimaan niistä vähäosaista kannattajistaan, joiden elämän edellytykset elinkaarensa viimeisessä vaiheessaan, turvattaisiin edes nykyiselle tasolle.

Suuria ikäluokkia on pidetty itsekkäinä ja oman elämänsä turvan takaajina. Suurista ikäluokista monet ovat jo lähteneet autuaammille asuinsijoille. En usko, että heitä on enää montakaan eläkekakun ahmijoina.

Nykyisen hallituksen ministerit ovat itsekukin suurten ikäluokkien lapsia.  Heidän lapsiaan, jotka edelleen kantavat vanhempiensa traumaa.

Olisiko jo aika katkaista ylisukupolvinen ahdistus?

Elämänkaarensa loppumetreillä elävät, sodan jälkeen syntyneet kansalaiset, ovat ansainneet kunniallisen yhteiskunnan turvan. Turvan, jonka avulla on mahdollista elää arvokkaasti viimeiset elinvuotensa.