Pelon ja uhkakuvien elämää Euroopassa

Terrorismi ei tunnetusti kaihda keinoja, jotka edustavat sodankäyntiä tavalla, jolla ylläpidetään pelkoa. Ennalta arvaamattomat hyökkäykset siviiliväestöä kohtaan ovat todellisuutta.

Ranskan presidentti Hollande oli itse Pariisin jalkapallostadionilla, jonne terrostien iskut kohdistuivat.

On selvää, että presidentti Hollande on tunnistanut maansa olevan sodassa. Sotatilaa vaikeuttaa luonnollisesti se, että vastapuoli on 'terrorismi'. Eli, ei mikään valtio tai kansanyhteisö. Vastassa on hallitsematon, nimetön toiminnallinen järjestö, joka on vallanut alueita mm. Syyriasta ja Irakista, rekrytoi nuorukaisia laajalti eri maista, toteuttamaan ideologista sotaansa. Sotaa, jonka arvoperusteena on julmuus, uskonnon nimissä.

Tilanne on kaikin tavoin rajatonta. Missä tahansa, milloin tahansa, ennakoimattomasti, ihmisiä tapetaan.

Suomi on selkeästi hädässä. Hädässä siitä syystä, että 'kukkahattu' -suvaitsevainen yhteisö on arvottanut maamme turvapaikaksi hallitsemattomalle maahantulolle. On selvää, että massivisessa invaasiossa, maahamme muuttivat/muuttavat myös terroristijärjestöjen solut, joiden tarkkailuun maamme tiedustelulla ei (tiettävästi) ole oikeuksia.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok) on joutunut selkeästi ylivoimaisen tehtävän eteen. Hänen hyväntahtoinen ilmeensä jo paljastaa, että ymmärryksellä on sijansa. Ymmärrys ei kuitenkaan auta – päinvastoin.

Maahanmuuttajiin kohdennettu lisäbudjetti 9 milj. on vain viesti siitä, että maamme kansalaisten yhdenvertaisuuskokemuksen epäoikeudenmukaisuus on vähintäänkin oikeutettua.

 

 

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu