Välikausikeskustelun lopputulema!

Mikäli jotain eroavuutta tai arvopohjaista tietoisuutta maamme johtavien poliitikkojen keskustelusta jäi mieleeni, oli lopulta Vihreiden pj:n Ville Niinistön loppukaneetti heikomman puolustamisesta. Hieno tarina.

On melko raskasta seurata päätöksiään puolustavan hallituksen ja oppositiossa olevien, keskinäisten arvojensa mittauksista. Ei vaan pysty, vaikka pitäisi. Olisi hyvä tunnistaa ne pienimmätkin arvioinnit, miten hallituspuolueessa päätöksiä tekevät suhtautuvat oppositiossa olevien puheenjohtajien arviointeihin ja vastaanasetteluun.

Takaraivossani olen tietoinen, että puolueiden suurin huoli on oman puolueen kannatus, eli puoluetukien määrä suhteessa edustajien määrään.

V. 2016 puoluetukiin jaettiin n. 30 miljoonaa euroa. Puoluetuilla, järjestöinä tomivat puolueet, hankkivat toimitiloja ja maksavat puoluetoimiston ylläpitokuluja. Puolueet, itse päättävinä toimieliminä, voivat jakaa valtion verovaroja omille yhdistyksilleen. 

Lopputulemasta en saanut selvää. Perussuomalainen, ulkoministeri Timo Soini oli kaiken aikaa yhtä hymynvirnettä. Ylimielisen katseen taakse kätkeytyi todennäköisesti Perussuomalaisten heikko galluparviointiasema.

Valtiovarainministeri pysytteli 1,2,3, argumentteineen varovaisena taustalla.

Pääministerin roolissaan, Juha Sipilä, oli kuin koulupoika, aina hyvänä oppilaana, käsi pystyssä. Vastaukset tai kommentoinnit eivät jääneet muistiini. 

Kristillisten Sari Essayah oli kenties ainoa, opposition läksynsä tehnyt, asiallinen kommentoija. Sari voisi edustaa hyvänä naisena isompiakin puolueita kuin kristillisiä, jossa hänen kykynsä, liian pienen puolueen edustajana, jäävät, ikävä kyllä, varjoon.

Demarien pj. Antti Rinteellä saattaa olla lievää oppositioväsymystä, sillä hänen kommentinsa eivät saaneet minussa heräämistä – ehkä siinä taustalla niin minulla kuin hänelläkin, on kaihertamassa ammattiliittojen edustus VVO:ssa. Rahanahneus on aina miinusmerkkinen viesti.

Vasemmistoliiton vielä valtaapitävä pj. Paavo Arhinmäki oli selvästi kirkastanut kasvonsa, eli levännyt, saatuaan ilmoille tiedon päätöksestään puheenjohtajuutensa loppumisesta. Vaikka hän kovaäänisesti puhui ns. heikompiosaisten joutumisesta juustohöylän vuollettavaksi, se ei enää kirvoittanut minussa samoja tunnetiloja kuin nuorempana. Aika on jossain määrin sivuuttanut puheen, tekojen puuttumisen takia.

RKP:n pj. Carl Haglund esiintyi hallituspuolueen riveissä, mutta sivustakatsojana. Hänen äänensä ei enää kantanut ja sen tien hän oli myös itse tunnistanut. Surullisen hahmon ritari.

 

 

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu