Ministerit kuntavaaliehdokkaina – lusikka joka sopassa!

Nykyhallituksemme (Keskusta, Kokoomus, Perussuomalaiset) ministerit ovat asettuneet kuntavaaliehdokkaiksi. Pääministeri Sipilä ei, mutta vaimonsa Minna-Maarit Sipilä, kyllä.

Näyttää siltä, että vallankäytön hurmos on pohjatonta.

Vai, saapuvatko ministerit mittauttamaan oman hallitustoimintansa tuloksia?

Niin tai näin. On outoa, että ministerin työstä liikenisi enää aikaa kuntiensa vallankäyttöön.

Kuntavaalit ennen Maakuntien syntymistä lienevät kuitenkin merkittävä mittaus 'omien' kannatuksen säilymisestä.

Tunnettuus on valitettava kriteeri, jonka perustalta kansa äänestää.  Tunnettuuden arvostamisesta olisi hyvä vapautua, sillä tunnettuus ei takaa valituksi tulleen toimintaa äänestäjänsä eduksi. Villaröijynkääntäjät yr.

Espoossa Soini on varma kuntansa hallintoon pääsystä. Samoin on varmaankin Orpon ja Riskon laita. Aivan varma en ole kuitenkaan Lindströmistä tai Niinistöstä, joista viimeksi mainittu vaihtaa kuntaansa.

Kansan mielikuva siitä, että ministeriksi pääsy on jo vakuus siitä, että häntä on äänestettävä, on harhaa.

Kyse on aina pelistä ja ikävä kyllä, puolueiden sisäpiiripelistä. Sisäpiiripelillä varmistutaan, että kansalaisten äänet tulevat varmasti puolueen hyväksi. Puolue aina etulinjassa. Puoluetuet aina etulinjassa.

Kun puoluetuet maksetaan kansamme verovaroista, olen ymmärtänyt puolueiden valtapelin merkityksen. Kansamme hyvinvoinnilla ei ole väliä, väliä on vain puoluetuilla.

Sipilän puoliso lienee varma läpimenijä alueensa kunnassa. Olikohan Kempele?

Kansalaisena olen hyvin järkyttynyt, että laki sallii samanaikaiset valtaistuimet ministereille ja kansanedustajille, kuin kansasta nouseville vaikuttajille. 

On suorastaan häpeällistä, että nämä vuosia suomalaisten rahaa lypsäneet, pääsevät edelleen päätöspaikoille.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu