Syntyvyys laskee, missä vika?

Viimeaikainen keskustelu päivähoito-oikeuden maksuttomuudesta ja  varhaiskasvatuksen mahdollistamisesta ilmaisena 3-vuotiaasta eteenpäin, on noussut vaalidebattien keskiöön.

Kotihoidontuen jatkuminen sekä perhevapaiden jakaminen molempien vanhempien kesken, on myöskin nostanut puolueiden puheenjohtajien keskuudessa hermostuneisuutta.

Sellaista sanojen viidakkoveistä, joka toisaalta herättää miettimään, onko lapset otettu pelinappuloiksi vaalivoiton turvaamisessa. Sen sijaan ei lainkaan keskustella siitä, miksi syntyvyys alenee vuosi vuodelta.

Niin on, miltä näyttää.

Erityisesti Perussuomalaisia vielä johtava Timo Soini on löytämässä sisäisen sankari-Timonsa, joka on odottanut esiintuloaan kaksikymmentävuotta. Hymynkare suupielissään esiintyvä, pitkänlinjan poliitikko, menettää malttinsa tuon tuostakin. Ilmeisesti Vasemmistoliiton Li Andersson saa Soinin veren kiehumaan yli äyräiden.

Tilastokeskuksen mukaan v. 2015 lapsia syntyi 55.472, mikä oli 1760 edellisvuotta vähemmän. Ainoastaan poikkeusvuonna, v. 1868 lapsia syntyi vähemmän kuin v. 2015, alle 44.000.

Vuoden 2016 tilastoa ei vielä löydy, mutta tietääkseni syntyvyys on edelleen laskenut vuodesta 2015.

Ihmetykseni onkin suuri. Miksi ei puhuta siitä, miksi syntyvyys laskee. Millaiset yhteiskunnan toimet ovat vaikuttamassa siihen, että lasten hankkiminen pelottaa.

Tähän vielä pieni lisäys siihen, että avioliiton solmineiden vanhempien lapsia  syntyy enää 56 %, eli hieman yli puolet syntyvistä.

Usein myös pohditaan sitä, kuinka paljon maahanmuuttajataustaisille syntyy lapsia enemmän kuin kantasuomalaisille. Vuoden 2015 tilaston mukaan 1. polven maahanmuuttajataustaisille lapsia syntyi 6200, joka omalta osaltaan tuo esiin sen, että kantasuomalaisten synnyttäminä v. 2015 syntyvyys edelleen laskisi, eli olisi 49272 – liki jo v. 1868 nälkävuoden syntyyvyyden tasoa.

Huomiota on hyvä kiinnittää myös siihen, että ensimmäisen lapsen saaminen on yleisintä 30 – 34 -vuotiailla.

Kysessä on nyt kuntavaalit, joiden merkitystä heikentää mahdollinen maakuntien esiinmarssi. Hajontaa aiheuttaa myös epävarmuus siitä, kuka maksaa ja mistä maksetaan.

Lapset, nuo onnellisen tietämättömät, ovat nyt polttopisteessä. Heidän tulevaisuudestaan on kyse.

Varhaiskasvatus tunnetaan maailmalla, esim. Ranskassa, jossa 3 -vuotta täyttäneet käyvät jo 'koulua'. Ongelmaksi siellä on muodostunut pääsääntöisesti työssäkäyvien äitien ja miksi ei nykyisin myös isien, iltapäivien hoiva. On palkattava vielä erikseen henkilö, joka hakee lapsen päiväkodista ja tarjoaa hänelle hoivan siihen saakka kunnes vanhemmat palaavat työstään. Ranskassa on myös siesta, jolla on työpäivää pidentävä vaikutus.

Palataan vielä hetkeksi syntyvyyteen.

En ole nähnyt ensimmäistäkään tutkimustulosta, miksi syntyvyys laskee. On olettamia, joita itsekin tässä pohdin.

Epävarmuus työn saamisesta, epävarmuus talouden resursseista, jos toisen tulot puolittuvat tai loppuvat ja vielä epävarmuus opiskelun rahoittamisesta.

Mahdollisesti maksuton varhaiskasvatus saisi syntyvyyden nousuun.

Olen Vasemmistoliiton sitoutumaton ehdokas numerolla 393!  Älytön tyyppi, jota ei kannata äänestää. Mutta en silti pahastu, jos nuo numerot piirrät puhtaaseen vaalilippuusi.

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu