Salailun aika on ohi – turvapaikkapolitiikka näkyväksi!

Suomi kohtasi ennennäkemättömän turvapaikanhakijoiden aallon vuonna 2015.  Pohjoiseen Suomeen saapui bussilasteittain eri maista lähteneitä kansalaisia, jotka kuljetettiin maahamme Ruotsista. Maasta, jonka olisi kaikkien sääntöjen mukaan, pitänyt olla vastaanottajamaa.

Mutta lait, eivätkä muutkaan uskomukset, pitäneet paikkaansa. Oli salaiset sopimukset ja oli kansalaisten harhauttaminen.

Maahamme saapuneet ihmismassat, jotka uskoivat päässeensä vapauteen, joutuivat suomalaiseen mielenmaisemaan, jossa heidän oletuksensa unelmamaasta kariutuivat nopeasti surujenmaahan, jossa aamupalaksi tarjottiin kaurapuuroa. Puuroa, joka ei kelvannut, mutta jolla suomalaisten oli selvittävä hengissä, aikoina, kun mitään muuta ruokaa ei ollut.

Mikäli tutkija Jarmo Korhosen kertomaan on uskominen, Suomi oli tehnyt sopimuksen Saksan kanssa, että ottaa vastaan Saksaan pyrkivistä turvapaikanhakijoista osan suhteessa taloutensa kestokykyyn.

Tästä kansallemme ei kerrottu.

Olimme kaikki, kuin puulla päähän lyötyjä. Miksi ihmeessä juuri nyt, turvapaikkaa hakevia on kaikkialta maailmasta. Oletuksemme oli Syyria, jossa sodan jaloista pakeneminen kuulosti ainoalta vaihtoehdolta.

Tätä pohdiskelua käydään yhä, eikä vastauksia ole.

Kansallisessa budjetissa oli kuitenkin varaus maahanmuuttajille, eikä se ollut pieni summa.

Sitä summaa maksavat nyt pienituloisimmat, lääkkeensä ostamatta jättäneet ja leipäjonoista ruokansa hakevat.

Sitä summaa maksavat nyt myös yliopistot ja ammattikoulustuslaitokset.

Sillä summalla, voisivat maatamme puolustaneet, vielä hengissä olevat veteraanit, elää arvokasta aikaa.

Suomalaisten veronmaksajien rahoilla on tehty häikäilemätöntä, piiloteltua politiikkaa, jonka päivänvaloon tuominen on edelleen vaarallista.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu