Espoon ja Vantaan lastensuojelu – häpeällistä välinpitämättömyyttä!

Hätähuutoja on kuultu erityisesti lastensuojelun työntekijöiltä, joiden keinot puuttua suojelua tarvitsevien lasten tilanteisiin, eivät enää toteudu.

Päteviä sosiaalityöntekijöitä on vaikea saada, sillä vastuu ylikuormituksesta on tuhoisaa. Työntekijät saattavat myös pelätä, millaisiin syytöksiin joutuvat, jos apua ei ajoissa pystytä kohdentamaan. Jos yhdelle sosiaalityöntekijälle sälytetään lähes sata lasta, lienee helppo ymmärtää, että käytännössä työn mahdollistuminen ei onnistu.

Samaan aikaan, kun syntyvyyden vähäisyyttä kummastellaan ja kehotetaan jopa synnytystalkoisiin, lienee päättäjiltä jäänyt katveeseen, miksi lapsia ei enää haluta hankaloittamaan entistä tukalampaa elämäntilannetta.

Työttömyys, epävarmat työsuhteet, velkaantuminen, pikavippikierre, yritys selviytyä asumisen kohtuuttomista kuluista niin omistus- kuin vuokra-asumisessakin, ovat selkeät indikaattorit, joiden on pysäytettävä.

Suomessa, elämme nyt mustaa marraskuuta.

Elämme myös Suomi 100 -juhlaa, jonka huipentumaa maan eliitti jälleen nautiskelee 6.12. krameudellaan.

Toki joukossa on muitakin kansalaisia, mutta pääosissa ovat kuitenkin vaurauden lähettiläät, joiden puvut huutavat enemmän kuin yhteiskunnan heikoin lenkki.

Lapset, nuo kansamme merkittävimmät, on jätetty vaille turvaa. Vanhempansa rakastavat heitä ja huolehtivat niin pitkälle kuin omat voimavaransa riittävät. 'Suomi kuntoon' -mentaalilla, kansamme parasta kasvuvoimaa on heikennetty tietoisesti, kun samaan aikaan omaa profiilia on nostettu yläviitosilla!

Nyt, jos koskaan, on aika vaatia oikeutta ihmisille, joiden elintila on jäädytetty v. 2015 muodostetun hallituksen toimien myötä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu