Provosoituminen ruokkii itse itseään!

Jokaisessa yhteiskunnassa tarvitaan epäkohtien julkituomista. Väärinkäytöksiä ja häiriköintiä on suitsittava.

Puheenvuoro -palsta tarjoaa keinoja tuoda omia asioitaan julkisuuteen, koskivatpa ne poliittisia tai muita yhteiskunnallisia aiheita.

Jostain syystä, vakiokirjoittajat ja -kommentoijat ovat jatkuvasti toistensa niskakarvoissa kiinni.

Asiallinen keskustelu ei saa jalansijaa, ei sitten millään.

Kaikkein hämmentävintä on, että pienet sisäpiirit pyrkivät loukkaamaan toisiaan, minkä ehtivät. 

Perussuomalaiset joutuvat eniten hyökkäysten kohteeksi. 

Miksi?

Kenties siksi, että tunnekokemus pelosta näkyy vahvimmin. Pelätään, että puolue on viemässä suomalaista yhteiskuntaa suuntaan, jonka uhat voisivat johtaa julmuuksiin tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan.

Myöskin se, että viimeisimmät gallupkyselyt ovat näyttäneet Perussuomalaisille positiivista.

Siksi olisikin tärkeää, että Perussuomalaiset puolueena, lähtisivät hälventämään pelkoja ja näyttämään toteen, että ovat puolue, jonka päämääränä on yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen.

Pieni koirani pelkää isoja. Sillä on vain yksi huono kokemus, joka ylläpitää pelkoa. Altistamalla pelolle, olen saanut jo hyviä tuloksia.

Provosoiva kielenkäyttö laukaisee aina puolustaumisefektin, joka hakee vertaistaan.

Jopa lapset pystyvät parempaan.

Näyttää siltä, että jotkut blogistit ovat ottaneet tietyn asemansa ylpeilynä. Heidän mentaalinsa muka kestää kaiken.

Väitän, ei kestä. Tunteet ja besservisseröinti,  on tämän saitin ongelma. Oikeassaolemisen eetos on suorastaan kauhistuttavaa.

Asiallisen keskustelun aikaansaaminen on lähes mahdotonta.

Todennäköisesti tämä blogini ei saa yhtään komenttia.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu