Äitiyden pimeä puoli

Asiakkaakseni tuli keski-ikäinen nainen, jonka elämää hallitsi kyvyttömyys sitoutua ihmissuhteisiin.

Hänen korvissaan soi kaiken aikaa äitinsä ääni, miten turhanpäiväinen hän on.

Äitinsä oli kyseessä olevaa naista, lapsesta saakka, vähätellyt tämän ulkonäköä, älyä ja ymmärrystä.

Kaikki, mitä lapsi teki, oli väärin.

Mitä enemmän naisen äiti syrji häntä, sitä enemmän tyttö etsi äitinsä rakkautta.

  • – –

Samaan aikaan, kun äiti syrji yhtä lastaan, hän kehui toisten lastensa erinomaisuutta.

  • * *

Kyseessä on tietenkin äidin mielenterveysongelma, josta hyvin vähän puhutaan.

Useimmiten myös lasten isä menee puolisonsa taakse, eikä pysty puolustamaan syrjittyä lastaan.

  • * *

Äitimyytti on hyvä purkaa.

Äitiys ei ole vain onnellista ja ikuista juhlaa, se on myös kärsimystä, mielen kipua ja tuskaa.

 

 

MirjamiParant1

Syntyminen on jo sinänsä hieno kokemus. Mutta, miltä on tuntunut syntyä pimeään joulukuun päivään, jossa henkiinjääminen on ollut hetkistä kiinni. Minä jäin, henkiin!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu