Ei millään pahalla, mutta…

Rahalla saa ja hevosella pääsee!

Demokratian ihmeellisyys on siinä, että jokainen voi yrittää, olla vaaleissa ehdokkaana ja puhua asioista, joista totalitarismissa olisi vaiettava.

Demokratia ei kuitenkaan toteudu siinä kontekstissa, miten jokainen ehdokas voisi saada kuvansa ja viestinsä nähdyksi.

Suomalainen yhteiskunta on ovela.

Meillä on palvelut, joita tarjotaan jokaiselle, varallisuudesta riippumatta.

Mutta, vähävaraisena, ei ole mahdollisuutta päästä päättäjäksi.

* * * * *

Kuntavaalit ovat jälleen paljastaneet kasvonsa.

Valtakuntamme suurimmissa lehdissä, mainoksillaan komeilevat useimmiten jo tunnetut henkilöt.

Toisaalta, joku yksittäinen ilmoittelija uskoo, että hänet löydetään pienimmästä mahdollisesta ilmoituksesta, joka sekin voi maksaa hänelle jo kuukauden palkan.

* * * * * *

Tienvarsimainokset näyttävät kattavan Sipoossa lähes jokaisen pylvään. Kun ajan niiden ohitse, näkemättä nimeään tai  numeroaan, mietin, kuinka paljon puolueet ovat laittaneet rahaa ehdokkaidensa varmistamiseen.

Puoluetuet ovat korruption mahdollistavaa rahaa.

Puoluetukien avulla, saadaan samat edustajat kuntavaltuustoihin, joissa ovat aiemmin jo olleet.

* * * * * *

Vallitseviin hallintoihin muutosta hakevat, voivat vain ristiä kätensä.

Vai, olisiko sittenkin muutokselle mahdollisuus!

* * * * * *

Jospa kerrankin, kuuluisi ihmisen ääni.

Jospa kerrankin, julkisuuden kummallisuus muuttuisi ääneksi, joka resonoisi oman elämän todellisuuteen.

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu