Euro vai markka?

”Suomessa euron käyttöönottopäivä oli 1. tammikuuta 1999, vaikka käteisrahana euro tuli käyttöön vasta 1. tammikuuta 2002.”

Yhä enenevässä määrin, kansojen syvistä riveistä alkaa kuulua huolta, oliko euroon liittyminen sittenkään Suomen etu. Jos satunnainen matkaaja on iloinen, että enää ei tarvitse miettiä matkarahojensa muuntokurssia, niin todellisuus katsoo toisin silmin kansalaistensa arkeen.

Huolta on esiintynyt myös tehtaita sulkevan UPM:n johtaja Pesosen äänellä.

Olemme eläneet eurovaluutta -aikaa 20 -vuotta, joka aika osaltaan riittää, hyödyn ja haitan tarkasteluun.

Markan konvertointiprosessi eurovaluuttaan alkoi v. 2000, joka vaati yrityksiltä isoja ponnistuksia ohjelmistojensa uudistamiseen ja ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkaamiseen.

Kansalle jaettiin erilaisia konvertoinnin läpysköitä, että jotenkin tulisi ymmärretyksi, mitä kahvikuppi maksaa euroissa. Monille olikin yllätys, miten markan kuppi maksoi nyt yhden euron, joka markkoina olisi maksanut reilusti enemmän. Kansaa huijattiin, eikä se huijaus kahvikupin hintaan jäänyt.

* * *

Yhä luonto on entisensä. Taivaan sinessä, kurkiaurat kuuluvat ja näkyvät. Lapset lähtivät reppuselkäisinä kouluihinsa.

Syksy tulee, lupaa kysymättä ja lapset kasvavat kuin metsien puut. Uudet ikäpolvet nostavat päätään ihmetellen, mitä meillä on edessämme.

Kaksituhattaluvun nettinatiivit ovat, kuin hätäinen lauma etsijöitä, joita johdetaan mielikuvilla koronakriisin rajoittein löytämään paikkansa.

Euro on heille tutumpi, kuin markka. Markka on heitä edeltäville ikäpolville tutumpi, kuin euro.

Euron hyödyt eivät näy ihmisten elämässä muutoin, kuin korotettuina hintoina.

Tosin, asuntolainoja ottaneille, alhaisina korkoina, mutta vaarana olosuhteiden muutoksille. Pankit ovat jo nostaneet marginaalejaan, eikä loppua näy.

Euron jatkuvasti poukkoilevat valuuttakurssit, ovat haitanneet teollisten toimijoiden vakautta.

* * *

Nicklas Herlinin poika, Heikki, on kirjoittanut isänsä elämästä postuumisti. Tärkein viesti isältä pojalle lienee ollut, että vauraudesta huolimatta, on tehtävä töitä.

Euroon liittyminen ei hetkauta heitä, joilla kaikkea on. Euro on vienyt pohjan heiltä, joiden elämä on jatkuvasti veitsen terällä.

 

 

 

 

 

 

 

MirjamiParant1

Kansakoulupohjalta ylioppilaaksi v. 1982. Opintoja avoimessa yliopistossa mm. psykologian cumu ja sosiologian appro. Yliopiston kieliopintoja mm. ranska ja englanti. Kognitiivisen psykoterapian laaja opintokokonaisuus 2015. Paras saavutus: kaksi lasta, neljä lastenlasta. Harrastan kirjoittamista, monisanaisuuden iloa!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu