Miksi SOK ja Kesko torpedoivat maatalousyrittäjien toimeentuloa?
Isot kauppaketjut, kuten SOK ja Kesko, ovat tehneet valtavat voitot koronakriisin kupeessa.
Karanteeniin pakotetut kansalaiset ovat ostaneet ruokaa, jota ei ole saanut työpaikka-, eikä koululaisten ruoka-aterioina.
Hyödyn rahastajina, isot kauppaketjut, eivät ole kuitenkaan tarjonneet tuottajille korotettua hintaa maito- ja maidonjalostetuotteista.
Koronakriisi aiheuttaa maassamme elintarvikepulan.
Kansainväliset logistiikkaketjut eivät enää kykene toimimaan, tai kansalliset protektionismit pysäyttävät ruuan ulosviennin.
Maatilayrittäjät ovat olleet jo vuosia kriisissä. EU:n tuet ovat takkuilleet ja nyt niitä ei enää edes myönnetä, kuin suuromistajien tiloille, joilla ei edes ole tuotantoa.
Vaikka nyt tilanne näyttää vielä rauhalliselta, kauppojen hyllyillä on ruokaa, mutta syksy tuo muutoksen.
Ekonomisti Tuomas Malinen on piirtänyt skenaariot, joihin on uskominen. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tmalinen/suomi-tuuliajoilla-kohti-kriisia/?fbclid=IwAR2U08eDnO_PoURp1km9UTvncNSJm25uJBjCfNs0hqlJbmnvBna_np67d_0
Vaikka elämme nyt pienten rajoitusten purkamisen alkua, niin loppua ei vielä ole nähty.
Elintarvikeomavaraisuus on kaiken a ja o.
Meillä ei ole varaa päästää ruuantuotantoamme nollapisteeseen, eli siihen, että elintarvikesäännöstely käynnistyy.
2000-luvulla oli eduskunnassa käyty keskustelua, että SOK ja Kesko omaavat liian suuret markkinaosuudet, että ne pitäisi pilkkoa palasiksi, jotta kilpailutus toimisi ja tuottajat saisivat paremmin rahaa. Kuitenkaan sitä keskustelua ei oltu käyty sen jälkeen yhtään mitään vaan jättiin ne jättiläiset rauhaan, syitä en tiedä.
Ilmoita asiaton viesti
Jaettiinhan ne osiin. On CM, Supermarket, KM, Extra, Prisma, S-Market, Sale jne. No, jokainen ymmärtää, ettei mitään kilpailua oikeasti syntynyt.
Suomi on kaikessa muutamien toimijoiden maa, josta oikea kilpailu puuttuu. Toisaalta tämän pitäisi hyödyttää myös palkansaajia, mutta kun on se vienti (onneksi) , niin ei ihan. Maailmalta kyllä kilpailua löytyy.
Ilmoita asiaton viesti
Jari, kiitos !
Olen ymmärtänyt, että nuo Keskon ja SOK:n pilkotut, ovat yrittäjävastuullisia.
Pääjehut kuitenkin määrittelevät maataloustuottajille ostohinnat.
Voitontavoittelussa on menty jo niin pitkälle, että on yhdentekevää, pärjääkö maidontuottaja sille maksetulle litrahinnalle, kunhan omat voitot taataan.
Onkos siellä Eduskunnassa yhtään kansanedustajaa, joka olisi huolissaan tai tekisi jotain maamme omavaraisuuden turvaamiseksi?
Keskustan ministeri Leppä näyttää olevan hyvin vaitonainen tällä hetkellä.
Ilmoita asiaton viesti
Keskon myymälät ovat yrittäjävetoisia, mutta S-ryhmä menee Osuuskauppojen omistuspohjalla.
Eihän tässä pelkästä maidontuotannosta kannata murehtia, kun on lihantuottajia, viljantuottajia, marjantuottajia jne. En itse lähtisi syyllistämään kauppoja, kun niiden tehtävä on tuottaa voittoa, joten tietenkin ne kilpailuttavat mahdollisimman paljon. Hyväntekeväisyyttä hoitaa muut tahot, rumasti sanottuna. Syyttömiä eivät ole kansalaisetkaan, koska haluavat tuotteensa ostaa mahdollisimman halvalla, jopa laadusta välittämättä. Kotimaisuutta ei täällä tarpeeksi arvosteta ja siksi kaupat toimivat niin kuin kuluttajat antavat niiden toimia. Toisaalta on muistettava, että eihän kuluttajilla hirveästi ole valinnanmahdollisuuksia äänestää jaloillaan.
Suomalaisten on herättävä ostamaan kotimaista, niin kyllä asiat paremmiksi muuttuvat. Sen velkarahan on hyvä pyöriä maassa eikä maan ulkopuolella.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän Keskon kauppiaat vaikka yrittäjävetosia ovatkin niin hankkivat päivittäistuotteensa Kespron tukusta.
Ilmoita asiaton viesti
Jonkin verran olen kuunnellut esim. K-kauppiaiden tunnelmia.
Kauppiaat ovat hyvinkin sidottuja Keskon vallankäyttöön.
Vantaalla, eräs pieni K-kauppa vaihtaa tuon tuosta vetäjää. Moni yrittää selvitä, mutta lopulta voimat loppuvat.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minä sen ymmärrän mutta ei sitä oikeasti jaettu osiin. Koska kaikkein suurimmat päättäjät siellä katsoo, että mitä tuotteita tuodaan kauppaan.
Esimerkiksi pienellä tuottajalla voi olla vaikea saada tuotettaan kauppojen hyllyille ja parhaimman paikan saa vain maksamalla enemmän ekstraa näkyvyydestä tai muuten päätyy johonkin pimeään kulmaan, johon asiakkaat harvoin vilkaisevat. Ei siinä kauppiaat keskustele vaan se isompi päättäjä.
Otetaan helpompi ajatus: Jos haluan perustaa Hesburgerin, lähden ketjuyrittäjäksi. Saan käyttööni tilat, vaatteet, samat tuotteet mutta en voi päättää hinnoista, en voi edes tarkastaa saisiko jostain parempaa sämpylää tai lihaa, sipulia? Koska kaikesta asiasta on se laadun tae. Näin sitten saadaan tasaista laatua ympäri Suomea. Tässäkin Hesen huipulla johto määrää ne einekset ja hinnat. Ulkopuoliset tuottajat voivat keskustella vain tuotteensa näkyvyydestä ja maksavat siitä ja jos Hesen johto hyväksyy, se laitetaan näkyviin. Minä en siitä päätä.
Mitä luulet, että jos minä S-marketissa löydän sitä tuotetta hernekeittopurkin Turussa mutta lomamatkalla vaikka Inarissa löydän S-marketissa sitä samaa hernekeittoa, josta niin tykkään?
Oli kauppojen nimet mitä hyvänsä, mutta taustalla on SOK tai Kesko, hehän siinä kaikille määräävät tavat ja tuotteet.
Ilmoita asiaton viesti
”No, jokainen ymmärtää, ettei mitään kilpailua oikeasti syntynyt.”
Tuo taisi jäädä huomaamatta. Keskolla, jossa kauppoja vetävät kauppiaat, on kyllä mahdollisuus ostaa suoraankin tavarantoimittajilta, mutta Keskolla ei tätä katsota hyvällä. Pääperiaate on, että sitä ostetaan, mitä omasta tukusta löytyy. Kaupat keskittävät ostot ja siksi valikoimaa ja hintoja tarkkaillaan jatkuvasti.
Ilmoita asiaton viesti
Sinä sen taisit sanoa, mutta suunnilleen näin kuten kuvailit. Kauppojen brändeillä ei ole väliä.
Ilmoita asiaton viesti
Topi, kiitos palautteestasi!
Isot kauppaketjut, jotka ovat päässeet yhteiskunnassamme niskanpäälle, ovat uhka niin maataloustuottajille kuin muille pienyrittäjille.
Onneksi saimme Lidlin, joka yrittää pistää kiilaa, mutta helppoa se ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kuullut huhuja, että tuottajat pitävät Lidliä reiluimpana ostajana.
Ilmoita asiaton viesti
Tokihan saksalainen kansainvälinen suuryritys on reilumpi kuin suomalainen osuusliike tai Oy.
Ilmoita asiaton viesti
Reiluudesta en tiedä, mutta myy nyt ainakin edullisemmin hinnoin ruokaa. Lidl ostaa todennäköisesti maitotuotteet myyjiltä, jotka eivät ole SOK:n tai Keskon alisteisuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä siitäkin kuluja syntyy, kun on omat lihatiskit, sushi-baarit, laajat valikoimat jne. Kaupat eivät ole yksi yhteen, joten pelkän hinnan kautta vertaaminenkin on haastavaa, ellei peräti mahdotonta. Toki tuotetta voi verrata myymälöiden kesken, mutta silloin unohdetaan juuri nuo myymälän muut kulut.
Järvenpään CM taidettiin juuri valita maailman parhaaksi ruokakaupaksi, joten kyllä meilläkin osataan. Kuluttajat voivat muuttaa markkinoita, jos tarpeeksi on samanlaisia toiveita.
Ilmoita asiaton viesti
Taustavaikuttajana on iso organisaatio, joka ottaa varmasti osansa.
Ilmoita asiaton viesti
Toki näin tapahtuu, kun yritysten tarkoitus on tuottaa voittoa. Kilpailuyhteiskunta pakottaa kaikkia ajattelemaan omaa napaansa ja pärjäämistä tässä oravanpyörässä, jota taloudeksi kutsutaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä on kuitenkin markkinoita hallitsevat suuret, joiden mahtia ei ole helppo murtaa.
On mahdollista, että koronakriisin seurauksina, joudumme myös tarkastelemaan uusin silmin maamme kohtaloa.
Maatalouden merkitys nousee, kun maailmanlaajuinen elintarvikepula uhkaa myös maatamme.
Onkin tärkeää juuri nyt vahvistaa oman maamme viljan ja muiden elintarvikkeiden tuotantoa, sillä pahat ajat ovat jo lähempänä kuin uskommekaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin kauan, kuin ihmiset haluavat ostaa halvinta, niin halvinta tuotetaan. Kaikkien mahti voidaan murtaa, mutta se vaatii yhteistä tahtoa. Mikäli kohde osaa haistella oikein yhteistä tahtoa, niin eihän sillä mitään hätää ole, kun vain tuottaa sitä, mitä halutaan. Nyt ei haluta kotimaista laadukasta tuotetta vaan mahdollisimman halpaa, joka kuitenkin tyydyttää tarpeen. Tällä pääsemme kilpailemaan halvimman tuottajan kanssa heikentämällä omia työehtojamme, jotta pärjäämme sitten kilpailussa. Kaikki säännöt ja sopimukset roskiin ja tilalle halvimman tuottamisen ehdot, eli ei ehtoja ja sääntöjä.
Omavaraisuudestakaan ei kannata murehtia, kun aina voidaan ostaa maailmalta kaikki halvemmalla. Tai sitten on herättävä?
Ei meidän kenenkään mahtia kannata murtaa vaan alkaa tekemään yhteistyötä ja tuottamaan jotain sellaista, jossa ei pelkästään alin hinta ratkaise. Myymällä tuotteemme maailmalle siirrämme ongelman seuraavan tahon haltuun. Tällaista on kilpaileminen hyvinvoinnista.
Ilmoita asiaton viesti
”Maatalouden merkitys nousee, kun maailmanlaajuinen elintarvikepula uhkaa myös maatamme.”
Kun minä olen uutisia seuranneena ymmärtänyt, että maailmalla elintarvikepula ei ole koronan myötä iskenyt juuri peruselintarvikkeiden tuotantoon ( ylituotanto siis jatkuu ), vaan mm. Suomessa se on iskenyt viljeltyjen marjojen tuotantoon, jossa ulkomaalaistyövoima on ratkaisevassa roolissa ( siis tuontityövoima ).
Eihän pellon kyntäminen, muokkaaminen, kylväminen , keinolannoittaminen, rikkaruohomyrkkyjen levittämien ja puiminen vaadi maanviljelijältä ulkopuolista työvoimaa, vaan poltto- ja voiteluaineita koneisiin ja kuivureihin. Korona ei taida levitä traktorin kopissa kovinkaan kauas. Ja hyvä niin.
Ilmoita asiaton viesti
Kauppiaan luovuus tuossa CM:n Järvenpään myymälässä on toiminut.
Mutta, pitää olla myös alueellinen ostajakunta. Hetken mainostaminen ei pitkälle vie. Monet voivat tulla käymään milenkiinnosta, mutta ei sinne kaukaa ajella.
Itse pidin ranskalaista herkkukauppaa jonkin aikaa Helsingin Kaivopuistossa, jossa ostajia riitti. Tunnettuutta sain myös lehtijutuilla ja asiakkaita tuli Lappeenrannasta ja Ivalosta saakka.
Valitettavasti 90 -luvun lama vei kauppani ja sen jälkeen piti keksiä muuta toimeentuloa. Opiskelin psykologiaa ja valmistuin lopulta psykoterapeutiksi.
Pärjääminen ei ole aina kauppiaastakaan kiinni. Myös vallitsevat yhteiskunnalliset kriisit voivat tuhota hyvin alkaneen uran.
Ilmoita asiaton viesti
Enemmän katetta viivan alle.
Ilmoita asiaton viesti
S, K ja Lidl toimivat oman tehtävänsä mukaisesti, eli tuottavat voittoa omistajalleen. Siitä seuraa, että pitää ostaa halvalla ja myydä kalliilla. Jos hinnat kotimaassa alkavat nousta, tuodaan ulkoa. Silloin ostohinnat laskevat. Tällä keinoin pidetään kotimaiset tilahinnat alhaalla ja katteet korkealla.
Suomalainen maataloustuotanto ei pärjää kovin hyvin kilpailussa keskieurooppalaisen kanssa. Olemme maailman pohjoisin maataloustuotteita tuottava maa. Sillä on ratkaiseva merkitys kilpailussa. Meillä pitäisi olle oma järjestelmä, jolla vaikutetaan tuotannon kannattavuuteen. Nykysysteemillä siihen ei ole mahdollisuuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä oli oma järjestelmä ennen eu jäsenyyttä. Kukaan ei voi väittää, että elintarvikkeet olisivat silloin olleet Suomessa halpoja.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ne halpoja ollut. Eikö se ole selvä asia, että jos tuotanto-olosuhteet aiheuttavat kustannuksia enemmän kuin jossain muualla, niin tuotteiden hinnatkin ovat korkeammat. Kustannuksia/hintoja voidaan kompensoida yhteiskunnan toimesta. Se ei kuitenkaan muuta todellisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
”Kustannuksia/hintoja voidaan kompensoida yhteiskunnan toimesta. ”
Eli veronmaksaja ja kuluttaja pussista. Ja siltikin kasvihuoneissa kasvatettu kotimainen kurkku ja tomaatti on reilusti kalliimpaa kaupan hyllyllä kuin espanjalainen. Makuasiostaha ei tässä kannata tietenkään edes puhua.
Ilmoita asiaton viesti
S ja K ovat äärimmäisen keskittyneitä maassamme.
ABC -huoltoasemat ovat vallanneet suurimman osan tienvarsien toimijoista. Bensan ja dieselin hinnat ovat aina muita korkeammat. Sillä vedotaan bonusten kertymiseen.
Sipoon Söderkullassa on S-kaupan yhteydessä ABC -kylmäasema ja hinnat aina katossa. Vähän matkan päässä, Porvoon motarin varrella on Neste, mutta ei sinne heti tule menneeksi, jos bensa autosta loppuu.
ST1 :n karvalakkikylmäasema on kivenheiton päässä, mutta siellä vain 98 oktaavista ja dieseliä. Tosin, männä viikolla 98 oli halvempaa kuin ABC:n 95.
Ilmoita asiaton viesti
S:n hallinto muodostaa verkoston, joka toimii kunta-, maakunta- ja valtakunnan tasolla. Se kykenee sitä kautta luomaan itselleen taloudellisia etuja. Tulokset ovat kaikkien nähtävillä.
Ilmoita asiaton viesti
Mirjami: ”Maatilayrittäjät ovat olleet jo vuosia kriisissä. EU:n tuet ovat takkuilleet ja nyt niitä ei enää edes myönnetä, kuin suuromistajien tiloille, joilla ei edes ole tuotantoa.”
En ole lukenut, enkä kuullut, että maataloustukiaiset olisi lopetettu. Eiköhän niitä makseta edelleen samojen sääntöjen mukaan kuin on budjetoitu tälle vuodelle?
Muuten olet tietysti oikeassa – huoltovarmuudesta on huolehdittava ja toimiva maatalous on yksi osa huoltovarmuutta. Jotakin positiivista on kuitenkin myös maanviljelijöille tänä vuonna – polttoöljyn ja dieselin hinta on alentunut merkittävästi.
Itse olisin kyllä valmis maksamaan maitolitrasta hieman enemmän jos se lisä menisi maidontuottajille.
Ilmoita asiaton viesti
”Itse olisin kyllä valmis maksamaan maitolitrasta hieman enemmän jos se lisä menisi maidontuottajille”.
Tuo kuulostaa hyvältä, mutta ei vielä pelasta maatalousyrittäjiä.
Kun miljoonainvestoinnit on tehty ja lehmät päässeet karsinoistaan vapaasti liikkuviksi, niin jokaisessa maidonlitrahinnassa pitäisi olla kustannusrakennehinta, jota isot keskusliikkeet eivät suostu maksamaan.
Kyse on suurten keskusliikkeiden vallasta, jolla ne pääsevät määrittämään ostohintansa.
Kuluttaja ostaa maitolitransa sillä hinnalla, jonka keskusliike on määrittänyt.
Jos ja kun tullaan siihen tilanteeseen, jolloin globaalituonti pysähtyy, niin ruoka maassamme loppuu,
On välttämätöntä varautua siihen, että oman maamme elintarvikevaranto on onnistunut ja maatalousyrittäjät jaksavat puurtaa koko kansan hyväksi.
Tuotteista on maksettava validi hinta – halpuuttamista ei pidä sallia.
Ilmoita asiaton viesti
Mirjami, minä olen markkinatalouden kannattaja koko sydämestäni. Uskon reilun kilpailun olevan hyväksi Suomelle. Kilpailu laskee hintaa ja parantaa laatua.
Toisaalta huoltovarmuudesta pitää huolehtia ehdottomasti – tavalla tai toisella. Siksi kannatan järkeviä maataloustukiaisia, jotka varmistavat huoltovarmuutta elintarvikkeiden osalta.
On taitolaji tasapainoilla kahden yllämainitun periaatteen välillä. Esimerkiksi maataloustuotteiden vientiä ei pitäisi mielestäni tukea – vaan sitä, että poikkeusoloissakin suomalaisilla riittää tärkeimpiä elintarvikkeita.
Emme saa enää joutua siihen tilanteeseen kuin olimme Välirauhan aikana:
http://jput.fi/Riippuvuus_Saksasta.htm
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on reilua kilpailua ja kenen kohdalla? Valtioiden, yrittäjien vai yksilöiden kohdalla? Onko reilua kilpailla etelän tomaattien ja pohjoisen tomaattien kohdalla? Meidän vahvuus on myydä lunta, mutta kuka sitä ostaa?
Tukiaiset sopivat erittäin huonosti vapaaseen kilpailuun.
Uskotko oikeasti, että isot valtiotkin uskovat reiluun kilpailuun?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten olen aiemminkin tuonut lukemattomia kertoja julki, niin en tykkää tukiaisista. Esimerkiksi haitallisen sattumavoiman tuulivoima tukeminen veronmaksajien pussista on kertakaikkiaan idioottimaista – ehkä jopa rikollista:
http://jput.fi/Verovaroin_tuetaan_tuulivoimahui.htm
Toisaalta on huolehdittava tavalla tai toisella, että meillä suomalaisilla riittää syötävää myös poikkeusoloissa – esimerkiksi kun imperialistinen roistovaltio Venäjä taas hyökkää Suomen kimppuun yrittäen jälleen valloittaa koko Suomen.
Me elämme kyllä talven ilman tomaattejakin, mutta pitää olla esimerkiksi viljaa, lihaa, voita, jne.
Ilmoita asiaton viesti
Poliittinen vastaus, joka sinällään oli kyllä hyvä. Mutta, mikä on reilua kilpailua?
Ilmoita asiaton viesti
Jari: ”mikä on reilua kilpailua?”
Vastaus tähän kysymykseen olisi ainakin yhden kirjan mittainen, joten en voi vastata siihen tässä yhteydessä.
Joitakin hajahuomioita pitänee kuitenkin vastaukseksi antaa:
Jos valtio tukee vaikkapa haitallista sattumavoimaa tuulivoima sähköntuotannossa Suomessa sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa – niin silloin sähköntuotannossa ei enää vallitse vapaa kilpailu. Hyödyllisiä sähkövoiman tuotantotapoja voidaan joutua lakkauttamaan sen idioottimaisen tukiaisen vuoksi, jolloin kilpailu vähenee – ja lopulta hinta kuluttajalle nousee.
Jos valtio estää hyödyllisen halvan ja ympäristöystävällisen vesivoiman lisärakentamisen, niin taas rajoitetaan kilpailua, ja siitä on haittaa meille suomalaisille.
Ilmoita asiaton viesti
Meneekö pahasti pieleen, jos väitän, että reilua kilpailua ei ole? Aina kulloisenkin tilanteen vahvin osapuoli pyrkii hyötymään tilanteesta. Mikä tulee mieleeen, evoluutio?
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tämä melko rankkaa lähteä puhkomaan kuplia, joita Suomessa varotaan riippuvuuksien takia.
Isäni piti kauppaa maalaiskylässä. Olen sitä ikäluokkaa, että muistan hämärästi, kun asiakkaat tulivat hakemaan mm. kahvia ja voita valtion ostokupongeilla.
Huoltovarmuuden ylläpitoon on nyt erityisesti kiinnitettävä huomiota. Enää ei saa käydä niin, että ollaan housut kintuissa, kun kriisi puhkeaa.
Ilmeisen repsahtanut valvonta mahdollisti sen, että HVK:n maskikaupat piti tehdä hätiköiden ja rikollisia väyliä käyttäen.
Ilmoita asiaton viesti
Hieman hämmästyin,kun työkuvioissani kehän sisällä taannoin törmäsin Elannon mainokseen Sok,n omistamassa liikkeessä. Hautajaiset toiveenne mukaan.
Tuli mieleeni tuomari Nurmion biisi. ”Kohdusta hautaan ui uuttera lautta.”
Mitä tulee E-liikkeestä ostettuun ruokaan nuoruudessani,niin tuloksena oli kerta toisensa jälkeen ennennäkemätön ripuli.
Lieneekin ilmeistä,että E-liikkeen potentiaalia ei Suomessa ole vielä osattu hyödyntää täysimääräisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, se E-liike oli punikkiliike – tekemään Suomesta kommunistinen diktatuuri. Onneksi se ei onnistunut. Asiat olisivat oleellisesti huonommin kuin ovat tänään.
Nykyisin kuluttajilla on kuitenkin mahdollisuus tehdä valintoja. Voi käydä ostoksilla niiden kahden suuren lisäksi välillä esimerkiksi Lidlissä ja Tokmannilla – muitakin niistä kahdesta suuresta riippumattomia on.
Itse käyn usein Prismassa, mutta ostan myös muualta. Pidän erittäin tärkeänä että kuluttajilla on valinnan varaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kun minun lapset oli pieniä, niin E-liike oli siinnä lähellä ja sieltä sai suomalaisia Nurmeksessa valmistettuja lasten vaippoja. Tuli lama ja E-liike meni nurin ja se vaippatehdas meni samalla. Pampersseja onneksi tarvittiin ostaa vain yksi paketti, kunnes nuorimmainenkin oppi potalle.
Ilmoita asiaton viesti
Luulin että E-liike oli aikansa elänyt jo vuosikymmeniä sitten. Mutta ei perääkään. Osuusliike on jakanut elämän edellytykset myös sille,joka ei sitä välttämättä olisi tarvinnut.
On surkuhupaisaa,että kaikenväriset poliitikot päättävät nykyisin niiden osuuskuntien tavoitteet, jotka kautta aikain ovat toimineet meidän suomalaisten hyväksi..
Ilmoita asiaton viesti
Ei Mirjami elintarvikesännöstely ole meidän suomalaisten juttu.
Jos ymmärtäisit edes hieman enemmän yhteiskunnastamme,et ehki kyseenalaistaisi tuollaista p..kaa.
Ilmoita asiaton viesti
Heikki, onkohan sinulla taas kritiikkisi kanssa ongelmia.
Ilmoita asiaton viesti
”Elintarvikeomavaraisuus on kaiken a ja o.”
Suomi ei ole ollut koskaan elintarvikkeissa omavarainen, ei ole nytkään eikä tule olemaankaan.’
!800 -luvun puolen välin nälkäkuolema johtui siitä, että Suomeen ei saatu jääolosuhteista johtuen laivoilla viljaa tuotua Venäjältä ja muualta Euroopasta. Vuoden vaihteessa 1941 / 42 Suomen elintarviketilanne pahentui niin, että vain Saksan elintarvikeapu pelasti Suomen nälänhädältä.
Nykyjään suomalainen elintarvikkeiden raaka-aineiden tuotanto ( maataloustuotanto ) on täysin riippuvainen tuonnista: maatalouskoneiden poltto- ja voiteluaineet, lannoitteet, keväisin pelloille levitettävät rikkaruohomyrkyt, maatalouskoneiden varaosat, automaattinavetoiden ja maatalouskoneiden tietojärjestelmät , soijarehu ja maatalouden kausityövoima.
Onkin taas kerran korostettava, että omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat kaksi eri asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Markku, ei suomalainen elintarviketuotanto ole täysin riippuvainen tuonnista.
Meillä on maassamme kaikkia noita, nykyisin tuonnin varassa olevia yksiköitä, poltto- ja voiteluaineita lukuunottamatta.
Hankkija ja Kemira, ovat sekä maatalouskoneiden että lannoitteiden valmistuksessa ollut esimerkillinen maa.
Mitä niille on tehty. Myyty ulkomaiseen omistukseen.
Hankkija on tanskalaisessa omistuksessa, Kemirasta en nyt muista, mitä sille tapahtui.
Tietojärjestelmäosaaminen on meillä huippua. Ei sitä tarvitse ostaa muualta.
Omavaraisuuteen emme tietenkää kaikessa pysty, mutta huoltovarmuuden on oltava aina kunnossa.
Nyt ei ole, valitettavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Ketkäs siellä SOK:ssa pitävät valtaa ja keidenkäs osuuskunta se on ?
Ilmoita asiaton viesti
SOK on yhtälailla poliittisten puolueiden hallinta-areena, kuten on myös Kesko.
Kannattaa tutustua, keitä nimekkäitä noiden hallintoneuvostoissa istuu päättäjinä ja osinkojen lypsäjinä.
Ilmoita asiaton viesti
”Maatalouden merkitys nousee, kun maailmanlaajuinen elintarvikepula uhkaa myös maatamme.”
Kun minä olen uutisia seuranneena ymmärtänyt, että maailmalla elintarvikepula ei ole koronan myötä iskenyt juuri peruselintarvikkeiden tuotantoon ( ylituotanto siis jatkuu ), vaan mm. Suomessa se on iskenyt viljeltyjen marjojen tuotantoon, jossa ulkomaalaistyövoima on ratkaisevassa roolissa ( siis tuontityövoima ).
Eihän pellon kyntäminen, muokkaaminen, kylväminen , keinolannoittaminen, rikkaruohomyrkkyjen levittämien ja puiminen vaadi maanviljelijältä ulkopuolista työvoimaa, vaan poltto- ja voiteluaineita koneisiin ja kuivureihin. Korona ei taida levitä traktorin kopissa kovinkaan kauas. Ja hyvä niin.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi korona ei ole iskenyt maatalouteen, mutta sitäkin suuremmalla syyllä, on tärkeää, että maatalouden yrittäjät pystyvät tuottamaan riittävästi elintarvikkeita, kun globaali lama on läsnä.
Ilmoita asiaton viesti
SOK:n hallintoneuvosto:
Puheenjohtaja Matti Pikkarainen, teologian tohtori, Oulu
Ensimmäinen varapuheenjohtaja Timo Santavuo, asianajaja, Pori
Toinen varapuheenjohtaja Tapio Kankaanpää, toimitusjohtaja, Kuopio
Jorma Bergholm, toimitusjohtaja, Helsinki
Pentti Hämäläinen, asianajaja, Hamina
Henrik Karvonen, toimitusjohtaja, Kuusamo
Sinikka Kelhä, asianajaja, Rauma
Kimmo Koivisto, maanviljelijä, Pertteli
Martti Lokka, toimitusjohtaja, Otava
Anne Mäkelä, asianajaja, Kälviä
Antti Määttä, toimitusjohtaja, Muurame
Hannu Pelkonen, toimitusjohtaja, Kajaani
Timo Rajala, varatuomari, Akaa
Mika Rantanen, kasvatustiet. maisteri, Kaarina
Jarkko Rautaoja, diplomi-insinööri, Heinola
Kari Suninen, toimitusjohtaja, Lappeenranta
Matti Timonen, maanviljelijä, Nurmes
Elina Varamäki, vararehtori, Seinäjoki
Kristian Westerholm, agronomi, Inkoo
Kim Wrange, yliopettaja, Lehmo
Kaikkia en läheskään tunne, mutta kyllähän siellä Kepu:lla näyttää olevan vahva edustus.
Lähde: Talous ja hallinto
S-ryhmän hallinto ja johtaminen, https://s-ryhma.fi/talous-ja-hallinto/hallinto-ja-johtaminen ,
Ilmoita asiaton viesti
Kaksi maanviljelijää ja yksi agronomi. Monta asianajajaa ja muita akateemisia. Toimitusjohtajista on vaikea tietää, sillä heissä on monialayrittäjiä.
Puoluetaustahan noista ei tuosta listasta selviä.
Ammattiiensa perusteella voisin kuitekin arvioida, että eivät ainakaan ole demareita tai vassreita. Kyllä sieltä ’raha haisee’!
HOK/Elannon vaaleissa ilmeisimmin tuota kööriä valitaan.
Ilmoita asiaton viesti