Rasismi

Rasismi voi näyttäytyä esimerkiksi yksilöiden ja ryhmien välisenä tahallisena ja tietoisena tekona, tai tahattomana ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvana rodullistavana käytöksenä. Rasismi voi näyttäytyä myös rakenteissa, kuten työelämässä, koulutuksessa ja palveluissa olevina syrjivinä toimintatapoina ja prosesseina, joissa organisaatiot, yritykset, laitokset ja virastot syrjivät joko välittömästi tai välillisesti tiettyjä ihmisryhmiä.

Rasismi on systeemi, jossa politiikka, institutionaaliset käytännöt, kulttuuri ja muut normit ylläpitävät rodullistettuja yhteiskunnallisia valta-asetelmia. Se on osa sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia järjestelmiä, joissa kaikki ovat osana.

Rasismin laajuuden ja vakavuuden hahmottavat parhaiten henkilöt, joihin rasismi kohdistuu. Rasismin yleisyydestä kertovat myös monet tutkimukset. Rasismi voi ilmetä vihapuheena, syrjintänä, väkivaltana tai näennäisen neutraaleina käytäntöinä, jotka tosiasiassa sulkevat ulos osan ihmisistä. Syrjintätapauksia ja viharikoksia ei tule nähdä pelkästään yksittäisinä tapauksina, vaan on tunnistettava niiden taustalla oleva rakenteellinen syrjintä ja rasismi.

* * *

Tuossa yksi kuvaus Yhdenvertaisuusvaltuutetulta, joka on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään.

* * * *

Pääasiallisesti rasismi liitetään ulkomaalaistaustaisten kansalaisten kokemaan vihapuheeseen, syrjintään ja väkivaltaan, mutta rasistista syrjintää on myös samanmaalaisten keskuudessa.

Suomi on siitä erikoinen maa, että sen sisäpiirissä ei tunnistettu rasismia, ennen kuin v. 2015 maahamme saapui lähes 40.000 turvapaikanhakijaa.

Vastaanottokeskusten perustamisen jälkeen huomio kiinnittyi pelkästään siihen ihmisryhmään, jotka tulivat maahamme muukalaisina.

Sen sijaan, kotimaamme rasistiseksi luokiteltavaa syrjäyttämistä oli tapahtunut jo vuosikaudet.

* * * *

Aika, jota nyt elämme, on monella tavoin herättänyt ihmiset huomaamaan, keiden oikeudet menevät ohi, keiden pysyvät vakaina.

Puhutaan nyt vaikka yli viisikymppisten työllistymisestä tai vammaisten osallisuudesta yhteiskuntaan.

On vähintäänkin selvää, että kummankin ryhmän oikeudet ohitetaan siitä syystä, että lait ovat syrjäyttäjien puolella.

Työnantajat ovat olleet tietoisia, että yli viisikymppisistä pitää maksaaa korkeampaa eläkemaksua, kuin nuoremmista.

Tuokin epäkohta olisi pitänyt korjata jo vuosia sitten, kun meille, työsuojelusta vastaaville, esiteltiin kauhuskenaarioita ikääntyvistä, boomereista, joita edustin, tosin vuosia myöhemmin.

* * * *

Ikärasismi ei ole mihinkään kadonnut.

Työelämä on pullollaan työkykyisiä, jotka odottavat työhönkutsua.

Mitä tekee hallitus?

Keskittyy lähinnä ulkomaalaisiin kohdentuvaan rasismiin, mutta ei näe peilin toisella puolella kotimaista ikärasismia.

* * * *

Olen itse kaksoiskansalainen valkonaama, minua ei kohdella huonosti.

Olen taloni rakentanut ja työni tehnyt – nyt puhun heidän puolesta, jotka vielä tarvitsevat apua!