Miten isoilla lehtitaloilla menee?
Sanoma Oy:n kahden ison julkaisun, Helsingin Sanomien ja Aamulehden päätoimittajien irtisanoutumiset kielivät jostain, jota emme vielä tiedä.
Kaleva -mediat on irtisanomassa henkilökuntaansa ja luopuu sunnuntain printtilehdestä.
S-ryhmän asiakaslehteä Yhteishyvää ei jatkossa enää jaeta koteihin. Tosin, lehden printtipainosta ei ilmeisimmin kuitenkaan lopeteta.
On selvää, että reilu vuosi sitten alkaneen, Ukrainaa vastaan sotivan Venäjän aiheuttaman, monikerroksisen energia vajeen korjaussarjaa, on maksettu ylihinnoitetuilla bensalla, dieselillä ja sähköllä.
Niin kuljetuskustannukset, kuin kaikki muutkin toiminnot, on kuorrutettu lisämaksuilla.
Ruokakaupoissa kävelyä voi nyt harrastaa haaveilemalla ruuista, joita saattoi aiemmin nostella ostoskärryynsä ilman laskuria.
Paineet kohdentuvat yrityksille useimmiten viiveellä.
Niin nytkin näyttää käyneen.
Suurten mediatalojen päätoimittajien hermostuneisuus saattaa purkautua monin eri tavoin. Vastuu on suuri ja paineensietokykyä testataan.
Historiasta voimme muistaa, miten kansallinen ikonimme ’Uusi Suomi’ ajautui talousvaikeuksiin ja viimeinen US:n printtilehti ilmestyi 29.11.1991.
”Uusi Suomi oli suomalainen päivälehti, joka ilmestyi vuosina 1919–1991. Uuden Suomen etusivu 15. kesäkuuta 1940. Pääuutisena saksalaisten toteuttama Pariisin valtaus ja Neuvostoliiton välirauhan aikana alasampuma suomalainen matkustajalentokone Kaleva.”
Vuosi on sinänsä historiallinen, sillä noihin aikoihin Suomi vapautui YYA:n pakkopaidasta, Neuvostoliiton hajottua joulukuussa 1991.
Myös pankkimaailmassa tapahtuu.
Yhdysvalloissa pankkeja kaatuu valtion syliin. Tilanne saattaa levitä myös laajemmallekin.
Suurilla lehtiyhtymillä on kuitenkin takanaan yhteiskuntamme isot toimijat, jotka pitävät huolen jatkumisesta.
Vähitellen tilanne alkaa muistuttaa yhdeksänkymmentä -luvun katastrofista lamaa.
Vielä on tosin hetki aikaa, mutta mikäli pankkikriisi tapahtuisi, kuten yhdeksänkymmentä -luvulla, niin kaikilla velallisilla olisi hyvä hetki miettiä, miten niistä pääsisi eroon.
Otsikkoni, miten lehtitaloilla menee, on oireellinen viesti siitä, että jostain pelot alkavat purkautua.
* * * *
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009279843.html
Taitaa olla pienillä lehdillä sama juttu.
Minulle on kerrottu että kotimaisen paperin hinta olisi noussut 50% ja että halvemman venäläisen paperin tuonti olisi lopetettu kokonaan.
Hesari edustaa ilmastonmuutoksen propaganda-äänitorvea joten ei tule kova ikävä.
Nettilehdet ovat kannibalismia, käärme syö häntäänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Näin uskon, että pienet siinä, mitä isot edellä!
Nettilehdet toimivat aikansa – mainostulot määrittävät hengissäpysymisen.
Itse kuuntelen nykyisin Ylen radio ykköstä, jonka oletan olevan pakkomainonnasta vapaa.
Tosin, siitäkin maksan veroa, mutta menköön – toistaiseksi.
Tarvitsemme joka tapauksessa kansallemme informaatiokanavan, joka ei ole minkään markkinavoiman hallitsema.
Ei myöskään diktatuurin!
Ilmoita asiaton viesti
Ouroboros: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ouroboros
”Ei ole alkua eikä loppua”, kaukaisen ajan jälkeen kaikki energia häviää ja taas tullaan jälleen alkuun ja jälleen sykli toistuu, kaikissa näkyy syklisyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, sitä ennen ihmiset pyrkivät valtaan ja tuhoavat toisiaan.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/52b9e546-e050-46c8-b827-0374592a9455
On hyvä muistaa, miten maamme hyvinvoinnin illusiota hyväksikäytetään.
Isojen lehtitalojen tehtävä on puhua asioista ilman peittelyä.
Ilmoita asiaton viesti
Yritin kuunnella MTV3:n puolueiden puhenjohtajien tenttiä.
Sanon, yritin, mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun Keskustan Saarikko huutaa nenä-äänellään, ei puhu, oli pakko hiljentää.
Huutamalla viesti ei kulje, jos ei Kokoomuksen Lepomäen monotonisella rauhallisuudellakaan. Tosin, hän ei ollut ko. debatissa mukana.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta ne syklit eivät toistu samanlaisina.
Ilmoita asiaton viesti