Oi kallis Suomenmaa – kalliit on laulujen lunnaat!?

Tunnettu suomalainen kansanlaulu sisältää tässä kirjoitelmassani kaksoismerkityksen, jossa sana kallis voidaan tulkita sekä rakkaaksi, että hintavaksi.

Sen sijaan, lause: ’kalliit on laulujen lunnaat’ lienee runoilijan ajatuksissa tarkoittanut menetyksiä, jotka ovat seurausta ehkä vauhdikkaan elämäntavan mukanaan tuomasta henkisestä ’velasta’, eli ahdistuksesta.

Niinpä sana ’kallis’ sopii moneen.

Itse käytän kallis -sanaa tässä kohdin vuoden 2021 hinnannousuista, jotka näkyvät jo entisestään hintavien perusmenojen sarjassa.

Kuten arvata saattaa, vuokranantajat eivät ole unohtaneet korotuksia, jotka on vuokrasopimuksissa ilmoitettu toteutuviksi.

Valtiovalta on suuressa vastuullisuudessaan tehnyt päätökset bensan- ja dieselinhinnan korotuksista.

Alkoholi ja tupakka – eli nautintoaineet, ovat aina hinnankorottajien himokohteina.

Varmaa tuottoa valtiolle, vaikka vähän nolottaisikin, kun samaan aikaan tarjotaan palveluja kohtuuttomuuskäyttäjille.

Vuoden vaihtuminen antaa mahdollisuuden aina uusiin ja uusiin eurojen korotuksiin.

Kevan vuosikirjeestä huomasin, että työeläkkeeni nousee 0,56 euroa. Onhan tuo mahtava nousu, eritoten, kun työeläkeyhtiöt panttaavat eläkkeiden maksua pyhäpäivien ylitse. Näin oli nytkin, kun eläkkeen olisi pitänyt tulla 1.1.2021, niin, kas kummaa, se tulikin vasta 4.1.2021.

Tästä seuraa se, että laskun maksaminen viivästyy, vuokranmaksu viivästyy ja mikä riemu – laskuihin seuraa 5 euron viivästysmaksu.

’Oi kallis Suomenmaa’ ei ole onnistunut vieläkään selvittämään, miksi Finanssivalvonta kiusaa sitä kaikkein alimmalla portaalla olevaa kansalaista, jonka elinehto on ajallaan saatava eläke. Eli, ei saa pankkeja siirtämään eläkkeensaajien tilille maksua silloin, kun sen on oltava tilillä.

Vai, onko lopulta kyse eläkeyhtiöiden panttauksista, ei pankeista.

* * * *

Huolimatta siitä, että Suomenmaa on kallis kaikille suomalaisille, on se myös kallis sen ylläpitäjille.

Monille meistä, sekä –  että!

Monet voivat käydä ostamassa loppiaispöytäänsä herkkuja kauppahalleista.

Monet jonottavat ylijäämäruokaa, joka ei mennyt kaupaksi.

Molemmat ovat tyytyväisiä, keho on ravittu ja mieltä voi ylentää tv-tuotannon toistuvaisohjelmilla.

Tietenkin on Netflix ja mitä niitä onkaan, joista voi valita elokuvansa. Itse vältän television pakkopaitaa ja kuuntelen mieluummin vaikka äänikirjoja.

Erittäin suositeltava on Kjell Westön äänikirja: ’Missä kuljimme kerran’! Lukijan, Eero Saarisen, ääni on, kuin helmiä taivaasta. Siihen ei kyllästy, siihen voi jopa nukahtaa!

* * * *

Eräs Hesarin toimittaja jakoi kiitollisuuttaan siitä, että on suomalainen, vaikka asuukin ulkomailla.

Monille, maastamme muuttaneille, suomalaisuuteen kiteytyvät unelmat, jotka eivät toteutuneet Suomessa asuttaessa.

Kaipuu on kuitenkin hyvä lääke, jolla voi turruttaa koti-ikäväänsä. Tosin, kannattaa muistaa ’oi kallis Suomenmaa’ miksi sieltä muutinkaan.

* * * *

Nyt, kun eteläkin sai kunnon talviturkin ja pakkasen, luonnon ihailusta saan jopa puolet päivän ravinnosta, siis henkisestä.

Autoni on alle kymmenen vuotias, mutta oikea talvi saa sen horrokseen. Silti, pidän sitä hengissä, vaikka kiukkuisena, se on lukinnut itsensä niin, että vain hyvällä lämmittelyllä, avain kääntyy lukossa, lopulta ovi aukeaa.

Olisipa näin myös Covid19 käyttämillä avaimilla!

Virushan toimii, kuten avaimet, avaa oikeutensa ihmisen soluihin ja alkaa häiriökäyttäytymisensä. Rokotus, viruksen ihmisen solujen sisälle pääsyyn estyy, kun elimistöön pyrkineen häirikön avaimiin on tehty ’jäätyminen’ joka estää avautumisen toivottuihin soluihin.

* * * *

Kallis Suomenmaa pitää huolen omistaan! Mitä nyt, julkisten terveyspalvelujen keinot ovat rajallisia.

Erityissairaanhoitoon pääsee vaan, jos on sairastunut syöpään tai tarvitsee elinsiirron. He kiittävät ja ovat tyytyväisiä. Onnekseni en kuulu heihin.

Minulla olisi kuitenkin ennaltaehkäiseviä tarpeita. Mentyäni julkisen terveydenhuollon vastaanotolle, havaitsin, että 70 -täyttäneille asiakkaille tarjotaan vain rajalliset hoidot.

Se oli sitten siinä.

Maksan edelleen veroja kunnalle enemmän, kuin terveydenhuoltoni maksaisi. Paljon.

Tarttis tehdä jotain! Tiedän kyllä, mitä!

Jätän sen vielä keskusteltavaksi!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MirjamiParant1

Syntyminen on jo sinänsä hieno kokemus. Mutta, miltä on tuntunut syntyä pimeään joulukuun päivään, jossa henkiinjääminen on ollut hetkistä kiinni. Minä jäin, henkiin!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu