Oliko Moskovan rauhansopimus Suomelle paras vaihtoehto?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalankannas

Ukrainan ja Venäjän välisen sodan myötä, olen vihdoinkin alkanut ymmärtää, mitä tarkoittaa alueiden menetys.

Suomi taisteli suurta Neuvostoliittoa vastaan vuodet 1939 -1944!

Jokaisena vuonna, jota sotaa käytiin, isäni oli mukana. Kirjoittamansa muistelmat kertovat paljon siitä, miten silloisen Neuvostoliiton taistelijat olivat heikosti varustettuja ja monet kuolivat kylmyyteen.

Sodan jälkeen, kyliin ja kaupunkeihin sijoittui yli 400.000 evakkoa, joiden asuttamisesta osaltaan huolehti Veikko Vennamo. Myös kotikylääni sijoittui eri puolilta Karjalaa evakoita, joiden asuinpaikat määrittyivät ilmeisimmin aiemmin elämiensä olosuhteiden mukaisesti.

Valtioneuvos Johannes Virolainen sai Vironperän, joka lienee vastannut perheensä menettämää aluetta.

Lapsena en tietenkään ymmärtänyt, miksi joissakin perheissä surtiin menetettyä kotia, kotitilaa, myös eläimiä.

Kaikkia ei voinut ottaa evakkomatkaan mukaan.

* * * *

Kun Ukraina nyt ottaa takaisin Venäjän valloittamia alueita, joista vielä Krimi saattaisi olla se tärkein, niin tulee mieleen, oliko Suomen tilanne tuolloin niin vaikea, että Moskovan rauhansopimuksessa jouduimme luovuttamaan tärkeät Karjalan ja Petsamon öljy- ja mineraalialueemme osana rauhansopimusta.

Oliko Suomen tukena tuolloin riittävästi muilta mailta aseapua?

* * * *

Olen sitä ikäpolvea, joka on elänyt sodankäyneiden vanhempiensa selviytymistaistelun.

On mahdollista, että nykyinen Ukrainan sota nousee posttraumaattisena tunteena pintaan.

Tunnistan epäoikeudenmukaisena, Suomen valtion tekemän rauhanehtosopimuksen Neuvostoliiton kohtuuttomien vaatimusten edessä!

Mitä muuta olisi voitu neuvotella, en tiedä! Kuitenkin näytti siltä, että annettiin periksi.

Isäni ei kuollut sodassa (muutoin en tässä kirjoittelisi), mutta haavoittui ja kärsi loppuelämänsä painajaisista.

Hänen vanhempi veljensä, setäni,  kuoli neukkujen ammunnoissa.

* * * *

Suomelle alueiden menetys, ihmisten kotiseutunsa menettämisen lisäksi, on tarkoittanut suurten maamme energiavarojen menetystä.

Tuskin Stalin halusi Karjalaa tai Petsamoa turvaamaan alueitaan, vaan suurin tarve on ollut maaperien rikkaus, joiden turvin sittemmin FSB:n porukat ovat vaurastuneet, lisänneet omaisuuttaan yli maan rajojen ja ovat nyt tilanteessa, että niistä luopumisen takia taistellaan verissä päin.

 

 

 

 

 

 

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu