Onko matala äänestysprosentti demokratian suurin uhka?

Vuoden 2022 aluevaalien äänestysprosentti 47,5 % edeltäviin kuntavaaleihin verrattuna oli 7,6 % pienempi.

Äänioikeutettuja oli piirun vaille 4 miljoonaa (3.927.728).

Valituista miehiä oli 47,0 %, naisia 53 %.

Luvuista voisi päätellä, että aluevaalit olivat kansalle tuntemattomammat ja heikosti informoidut. Naiset, miehiä paremmin, saattoivat tunnistaa sosiaali- ja terveyspuolen.

Ylipäätään, uusi hyvinvointialuejako ja siihen liittyvä hallinta, on ollut heikosti ja liian lyhyellä aikavälillä toteutettu.

* * * *

Kun äänestysprosentit ovat alle 50%, on selvää, että demokratian toteutuminen vaarantuu.

* * * *

Kansan apatia ja välinpitämättömyys, ovat huolestuttava ilmiö, jotka saattavat olla eräs merkittävä tekijä äänestysaktiivisuuden alenemaan.

Mistä apatia voisi johtua? Mistä välinpitämättömyys?

Pitkään jatkunut polarisaatio eri kansanryhmien välillä voisi omalta osaltaan selittää ahdistuneisuuden ilmentymää.

Tunne, että äänestämällä ei voi vaikuttaa, on niin ikään hyvä selvittää. Millaisia odotuksia kansalla on oman elämänsä suhteen.

Kun vaaleja on kuitenkin tulossa ja kansan luottamus äänestämiseen ei enää tunnu olevan ykkösprioriteetti oman elämänsä tilanteiden muuttamiseksi, niin valtiovallan taholta on välttämätöntä aloittaa kampanja kansalaisten aktivoitiin ja luottamuksen rakentamiseen.

Demokratia on ainoa tapa niin kansalaisten yhdenvertaisuuden, kuin vapauden turvaamiseksi.

 

 

 

 

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu