Onko Suomen kriisijohtaminen kriisissä?

”Professori Jari Stenvall valittiin torstaina vuoden professoriksi. Hänen mukaansa Suomen kriisinjohtomalleissa on kyllä varauduttu turvaamaan päätöksentekokyky. ”Mutta siihen ei ole varauduttu, että päätöksenteko on sekavaa eikä asioista oteta vastuuta.” Lähde: HS

Pandemia on nyt kurittanut maapallon väestöä jo pari vuotta. Alun epäuskoisuuden jälkeen Kiinan Wuhanista lähtenyt virus on onnistunut pitkittämään taisteluaan aina vain uusilla varianteilla, joiden tehoista ei aina ole ollut varmuutta.

Nyt liikkeellä oleva Omikron leviää vauhdilla. Tartuntaluvut ovat jo päätähuimaavia, mutta edelleen maamme johdossa on epävarmuutta siitä, millaisesta riskistä on kyse.

Tämän aamun (13.1.) THL:n ja STM:n tiedotustilaisuudessa kävi ilmi, että vaikka rokotteet läpäisevätkin viruksen, niin ne kuitenkin suojaavat vakavalta tautimuodolta, joka on merkittävin hyöty sairaalakapasiteetin ylikuormittumiselle.

Suomessa kahden rokotteen saaneita on yli 80 % ja kolmen rokotteen, yli 30 % väestöstä. Suomen väestö on n. 5,5 milj.

Kun ministeri Kiuru ilmoitti, että rokotteiden antamista pitää vauhdittaa pyytämällä apua mm. puolustusvoimilta, niin hänestä katsottiin tulleen koronapomo!

Ihmiset arvostavat vahvaa johtajuutta, joka vahvuus sittemmin on Kiurulta haluttu poistaa muiden ministeriöiden taholta.

THL on STM:n alainen asiantuntijaorganisaatio. Myös näiden toimijoiden kesken on ollut nähtävissä epäselvyyttä.

Kansa on epätietoinen, mihin uskoa. Erityisesti nyt koulut ovat varpaillaan, miten toimitaan.

Myös koululaisten kodeissa kummastellaan, miten koronan kotitestit tehdään, niin, että siitä tieto on ajantasainen.

Kuitenkin testejä tulisi tehdä kaksi kertaa viikossa. Se tarkoittaa valtavaa määrää testitikkuja jaettaviksi perheille.

Huoltovarmuuskeskus lienee nyt selvittämässä, mistä niitä testitikkuja hankitaan.

* * * * *

Tällä hetkellä Suomen hallituksen eri ministerit käyvät keskinäistä kissa-hiiri -leikkiä siitä, millaisia ohjeistuksia kansalle annetaan.

Jossain kohtaa lienee päätetty antaa koronan kriisijohtaminen ministeri Kiurulle sillä perusteella, että pääministeri Marinilla on liikaa johdettavia toimielimiä.

Itselleni jäi epäselväksi, milloin tuo johtajuus vaihtui. Nyt näyttää siltä, että hallituksen ministeri Saarikko penää kriisinjohtamisen palauttamista pääministerille.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008538500.html

En ota, sanoo Marin!

Ulospäin näyttää siltä, että päätökset johtajuudesta ovat retuperällä.

Operatiivista johtoa, Koronanyrkkiä, koronapandemian alkumetreillä esitti myös presidentti Niinistö, mutta pääministeri Marin torjui hänen aikeensa.

Samaan aikaan, kun maassamme käydään aluehallintovaaleja ja maan johdon pitäisi keskittyä puolueidensa voitonmarssiin, niin toisaalla astinlaudat putoilevat jalkojen alta, kuin entisessä Linnanmäen Vekkulassa.

Jos kriisinjohtaminen on ajautunut kriisiin, niin miten hallituksemme toimet ovat enää uskottavia?

Kriisit paljastavat johtamisen heikkoudet ja vahvuudet!

Kovaan ääneen huutaminen ei yleensä auta, jos laivan pohja vuotaa. Silloin todelliset varautumiskeinot otetaan käyttöön.

Kriisejä ja johtamista ammatikseen tutkinut, vuoden professoriksi nimetty prof. Stenvall toteaa, että päätöksenteko on sekavaa, eikä asioista oteta vastuuta.

Vastuunottamisesta lienee nytkin kyse. On vaikea tunnustaa epäonnistuneensa, kun samaan aikaan on voitettava vaalit toisaalla.

 

 

 

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu