Onko Suomen lasten ja nuorten vakava jengiytyminen vielä vältettävissä?

Tukholmassa noin joka kuudes nuori kuuluu jengiin, kun Helsingissä ja Turussa vastaava osuus on alle kymmenesosa

Jengiin kuuluvien nuorten osalta Tukholmasta erosivat myös kaikki muut tutkitut pohjoismaiset kaupungit Næstved, Randers, Gävl, Oslo, Reykjavík ja Reykjavíkin ulkopuoliset alueet Islannissa. Lähde: Helsingin Yliopisto/Markus Kaakinen

* * * * *

Nyt Suomi on saanut uuden presidentin Alexsander Stubb’ista, jonka tehtävänä ei ole sisäpolitiikka.

Mielelläni sisällyttäisin hänen rooliinsa sen sisäpoliittisen osallisuuden, jossa hän voisi puuttua toimintamalleihin, joilla voidaan estää/välttää lasten ja nuorten ajautuminen jengeihin.

Poliisit pitivät joku päivä sitten tiedotustilaisuuden ’hatkalaisista’, jotka pääsevät vapaasti lähtemään karkuun sijoituspaikoistaan.

Vaikeuksissa olevien lasten ja nuorten huostaanottopaikat ovat avoimia, joista voi vapaasti lähteä omille teilleen.

Poliisien toiveena on, että apua tarvitsevat on otettava turvaan.

Heille on tarjottava psykososiaalista apua ilman karkumahdollisuutta.

Poliisit ovat ylityöllistettyjä hatkalaisten etsinnöissä ja heidän rikollisissa toimissaan.

* * * * *

Ruotsi on perinteisesti ollut onnen kultamaa, jonne 1965 – 70 -luvun suomalaisetkin  rynnivät kilvan leveämmän leivän ja hyvän sosiaaliturvan perässä.

Tosin, monet pohjoisen Suomen työttömät, lähtivät myös pakosta, työtä kotikulmilla kun ei enää ollut.

Ikkunoihin lyötiin laudat, pientilat surkastuivat,  rentunruoho kasvoi ja peitti ränsistyvät asunnot.

* * * * *

Suomalaisia asutettiin alueille, joista muodostui eräänlaisia slummeja – kielitaidottomuus yhdistyi päihdeongelmiin ja syrjäytyneisyyden kokemukseen.

Susanna Alakosken vanhemmat muuttivat Ruotsiin, työskentelivät autotehtaalla ja asuivat kerrostalossa, johon oli asutettu paljon Suomesta muuttaneita.

Hän on kirjoittanut kirjan Sikalat, joka kuvaa vanhempiensa ja naapuruston viinahöyryistä elämää.  Vaikka kirja on fiktiota, niin se kuvaa kuitenkin hyvin, miten vaikeaa lasten on selviytyä perheissä, joiden perusturvallisuus on järkkynyt.

Muistamme  myös Slussenin alkoholistit, joita halveksittiin.

* * * * *

Merkittävintä tässä ajassa on tunnistaa, miten aikamme elämäntilanteet vaikuttavat lapsiin.

Lasten herkintä kasvun aikaa on 3 ensimmäistä vuotta, jolloin aivojen kehittyminen on aktiivisinta.

* * * *

Suomeen on tullut paljon maahanmuuttajia, joiden elinympäristöissä Suomi on tehnyt samat virheet, kuin Ruotsi.

Keskittänyt heidät samoille asuinalueille, jotka ylläpitävät huono-osaisuuden illusiota.

* * * * *

On korkea aika herätä ja alkaa toimia.

 

 

 

 

 

 

 

 

MirjamiParant1
Sitoutumaton Vantaa

Helsingin yliopiston Urajärven tutkimusasemalla vierailuni. Kuva: Marjukka Liiten , HS

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu