Pelaako Orpon hallitus venäläistä rulettia?

Hallituksen tavoitteet on otettu suoraan EK:n tavoitteista – niin suoraan ettei sitä voi kiistää edes EK tai Suomen yrittäjät (joka tosin perusteli väitteen virheellisyyttä sillä ettei kaikkia heidän vaatimuksiaan ole mukana hallitusohjelmassa).

Satonen on perustellut hallitusohjelmaa sillä että pyritään menemään ruotsalaiseen malliin – ne Satosen perustelut on todettu virheellisiksi (siitä voi lukea esimerkiksi faktabaarista).
Samoin suurimmalle osalle perusteista ei hallitus pysty osoittamaan mitään vaikutusta työllisyyteen.
Hallitus myös väittää, ettei työmarkkinoilla ole saatu mitään aikaiseksi. Sekin on täysin virheellinen väite – työntekijäpuoli on tullut todella paljon vastaan viime vuosien aikana monessa asiassa (esimerkiksi ottanut työnantajamaksuista yli 2% maksettavakseen joka siis edelleen kikystä on voimassa – palkankorotukset ovat olleet todella maltillisia vuosikausia – niin maltillisia että suomalaisten ostovoima, mutta myös esimerkiksi mediaanipalkat, on heikentynyt monina vuosina – ja samaan aikaan osinkoja maksetaan ennätysmääriä), eikä työntekijäpuoli ole se, joka esti paikallisen sopimisen laajentamisen – se oli Suomen Yrittäjät.

Yritykset ovat saaneet vuosien aikana todella merkittäviä helpotuksia myös muilla tavoin kuten 6%:n yhteisöverojen alennukset – joiden piti EK:n mielestä lisätä niin investointeja kuin työpaikkojakin ja tilastoista voidaan nähdä kuinka ne ovat sen jälkeen vain vähentyneet – kummatkin.

Hallitus väittää myös ettei edellinen hallitus saanut mitään aikaan – mitä nyt sai nostettua työllisyysasteen historian korkeimmalle tasolle (75%:sta yli 78%:iin) – sen jälkeen tosin tämä hallitus on saanut pudotettua sitä rutkasti, ja samoin saanut aikaan lisää työttömiä (viimeisin lukuhan oli 32 000 työtöntä enemmän kuin vuosi sitten ja työllisyysaste on pudonnut prosentin verran siitä mikä se oli silloin kun tämä hallitus aloitti kautensa).

Samoin EK väittää että Suomessa työvoimakustannukset ovat korkeammat kuin Ruotsissa tai Saksassa – tämäkin on ainakin EU-tilastojen mukaan täysin väärä väite. EU-tilaston mukaan kaikkina vuosina, joita tilasto osoittaa työvoimakustannukset ovat olleet Suomessa noita verrokkimaita, oikeammin esimerkiksi kaikkia Pohjoismaita (ja monia muitakin EU-maita matalammat – ollaan nimittäin lähellä EU:n keskiarvoa – ja ihan lukuina vielä: vuonna 2023 työvoimakustannukset Suomessa 37.1, Ruotsissa 38.9, Saksassa 41.3, Tanskassa 48.1 ja Norjassa 51.9 – EU-maista yhteensä 11 maassa on korkeammat työvoimakustannukset kuin Suomessa)

Tuottavuuden kasvukin sysätään työntekijöiden viaksi – siihen kuitenkin vaikuttavat lähinnä omistajien ja johtajien tekemät päätökset, työntekijät eivät voi päättää yrityksen tuottavuuteen vaikuttavista asioista yrityksissä. Sama koskee muitakin kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä pitkälti. Omistajat ja johto päättää investoinneista, tuotekehityksestä jne. – ne ovat niitä asioita, jotka vaikuttavat tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Eivät palkat tai työntekijän aseman heikentäminen – tai niiden heikentämisellä on vain päinvastainen vaikutus yrityksen tuottavuuteen. Sen lisäksi että ne vaikuttavat myös negatiivisesti julkishallinnon verotulokertymään (valtiotahan rahoitetaan lähinnä tuloveroilla ja kulutusveroilla – pääomaverojen ja yhteisöverojen osuus on hyvin pieni osa valtion rahoituksesta).

Mitä tulee valtapolitiikkaan – itse ainakin olen saanut tähän asiaan liittyvistä keskusteluista sen kuvan että se on kyllä perussuomalaiset, jotka tässä haluavat nujertaa SAK:n eli kostaa SAK:lle – heidän edustajansa ovat sanoneet sen niin suorasti kuin olla ja voi moneen kertaan esimerkiksi A-Studion keskusteluissa jne. Kokoomus tunnetusti on EK:n poliittinen siipi… ja EK tietysti ajaa omien jäseniensä etuja (ei Suomen valtion etuja).

Ja mitä tulee työelämän joustoihin – en tiedä, miten työelämää enää voisi joustavoittaa lisää kun on olemassa 0-tuntisopimukset ja määräaikaiset sopimukset, irtisanomiset ovat Suomessa helpompia ja halvempia yrityksille kuin länsimaissa tyypillisesti, on paikallisen sopimisen mahdollisuudet, voidaan sopia työajan joustoista jne. Eiköhän tässäkin puhuta ihan eri asiasta kuin työelämän joustoista – työnantajapuoli haluaa vain saada alennettua palkkoja alle yleissitovien minimiehtojen.