Pelastavatko 2000 -luvun nuoret Suomen lapsikadolta?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010754771.html
Eipä aikaakaan, kun ex-pääministeri Marin näpäytti Instagram -viestillään boomereita rauhoittumaan!
Boomerit, eli sodan jälkeen syntyneet ikäpolvet olivat aikansa ilmiö, ei vain Suomessa, tosin myös monissa maailman kolkissa.
Sodissa menetettyjen tilalle tarvittiin uusia.
Boomeri -ikäpolvi nosti Suomen suosta ja kasvatti seuraavan toimimaan niin, että valtakuntamme säilyy ja elämä jatkuu.
Mitä sen jälkeen on tapahtunut?
Uusi ikäpolvi oli jo vahvistunut ja saanut maaperää jalkojensa alle. Enää ei tarvinnut hosua perheen perustamisessa, hyvin hoidettu yhteiskuntamme palveluverkosto tarjosi kaikille subjektiivisen oikeuden lasten päivähoitoon ja iltapäiväkerhoihin.
Lasten hankinnassa saattoi tehdä valintoja – ehkäisyyn saatiin pillerit ja kohdun sisäiset kierukat.
Seksistä tuli vapaampaa, lasten saamista oli mahdollista suunnitella.
Seitsemänkymmentäluvun ikäluokka pieneni huomattavasti edeltäjistään.
Sodan jälkeisen ajan ikäluokan alenema toimii lumipalloilmiönä seuraavaan.
Nyt puhumme alle 30 -vuotiaista, joiden toivotaan lisääntyvän ja täyttävän maan.
Mielenkiintoista on, miten mahdollinen valtion tarjoama rahallinen houkutus voisi toimia?
Rahalla voi vaikuttaa. Mutta lapsia pitäisi tehdä rakkauden vuoksi. Ei rahan takia.
Ilmoita asiaton viesti
Teppo, rahalla on kuitenkin merkittävä voima – rakkautta väheksymättä.
Ilmoita asiaton viesti
Lasten kasvattaminen itsenäiseksi vie noin 22 vuotta. Se on pitkä aika.
Tilastollisesti Suomessa noin 40–50 % avioliitoista päätyy avioeroon. Tämä luku on säilynyt melko pysyväna viime vuosikymmenien aikana, ja siihen vaikuttavat monet sosiaaliset ja taloudelliset tekijät.
Parisuhteiden epävarmuus ja luottamus kumppaniin ovat eräs tekijä. Myös omien vanhempien ero aihettavat epävarmuutta omaan parisuhteeseen ja sitä kautta lasten hankintaan.
Omat lapseni alkoivat kasvattaa perheitään vasta saavutettuaan 30 ikärajan ja vakaan työpaikan. Maailmaa oli käyty katsomassa ja hauskaa oli tullut pidettyä nuorena ja vapaana.
Ilmoita asiaton viesti
Vanhana ukkona kuvittelen, että lapsilisien merkittävä korottaminen kannustaisi lisääntymistä
Ilmoita asiaton viesti
Ei lapsilisät kannusta – nehän maksetaan vasta lapsen syntymän jälkeen.
Erityisesti nykyisessä tilanteessa, nuoret ovat joutuneet tekemään valintoja.
Talouden kurimuksessa on järkevää pohtia vaihtoehtoja.
Ilmoita asiaton viesti
”…nehän maksetaan vasta lapsen syntymän jälkeen.”
Ei mitään ennakkoa voikaan olla
Ilmoita asiaton viesti
Ei pelasta,elämme mielenkiintoisia ja monessa mielessä vaarallisia aikoja.Peukalo keskellä kämmentä.
Ilmoita asiaton viesti
Seurasin nuorten perheiden elämää Indonesiassa yli kymmenen vuotta.
Myös aiemmin Indonesiassa oli tapana suurien lapsien lukumäärä. Koska eläkkeitä ei ollut ja riisinviljelyssä tarvittiin paljon käsipareja. Perheen pojille on kunnia asia huolehtia omista vanhuksistaan.
Muutos tapahtui nopeasti myös Indonesiassa ja ilman sodan aiheuttamaa traumaa yhteiskunnassa. Indonesiassa uusiin sukupolviin iski halu korkeampaann elintasoon. Syitä voi olla monia, mutta äkkiä nuoret huomasivat vaikkapa Televisiosta kuinka hienoa voi elämä olla, kunhan on rahaa. Halua menestyä koulutuksessa ja työpaikoilla ohitti muut asiat perheissä. Koska lapset ovat suhteessa kalliita myös Indonesiassa, niin kuin yhteisellä päätöksellä nuoret parit hankkivat vain kaksi lasta ja oman asunnon, koulutuksen, ammatin ja työuran. Useamalle lapselle ei ollut tarvetta, vaikka työeläkkeet eivät ole vieläkään yleisiä Indonesiassa ja lisäksi riisinviljely ei enää kannattanut ammattina.
Tuloksena nuoret parit asuvat omassa, uudessa omakotitalossa kahden lapsensa kanssa ja talon edessä on pysäköity pari skotteria.
Tämä kaikki on tapahtunut, vaikka Indonesia ei maksa perheille mitään tukija, eikä lapsille ole päiväkoteja. Peruskoulu on samantapainen kuin Suomessa ja mualla Europassa. Malli on kotoisin Hollannista.
Mielestäni kyse on elintasokilpailusta, jota mainonta ja TV tuovat esille. Sanomalehtiä luetaan erittäin vähän. Elokuvien unelmamaailmalla ja internetillä on suurin vaikutus indonesialaisten käytökseen.
Ilmoita asiaton viesti