Pitäisikö puoluetukijärjestelmä romuttaa?

Puoluetuki on puoluelaissa säädetty avustus, jota jaetaan eduskunnassa edustettuina oleville puolueille kansanedustajapaikkojen lukumäärän mukaan.

Suomen Eduskunta hyväksyi 14.12.1966 puoluetukilain, ja otettiin käyttöön v. 1967 alusta lukien.

Vv:n  2008 -2010 puoluetuen määrä on ollut 36 miljoonaa euroa, josta varsinainen puoluetuki on 18.000.000,- euroa ja tiedotustoiminta sekä viestintätuki 18.000.000,- euroa.

Suomessa maksetaan Luxemburgin jälkeen EU:n toiseksi eniten puoluetukea äänestäjää kohti. Saksalaisen talouslehti Wirtschaftswochen tekemän selvityksen mukaan suomalaispuolueet saivat puoluetukea 12,25 euroa äänestäjää kohden. Kaikkien EU-maiden keskiarvo on vain 3,73 euroa. Lähde: Wikipedia

Ei liene enää yhdentekevää, jos Eino äänestää Demareita ja vaimonsa Vihreitä. Jokaisella äänellä on volyyminsa yhteisessä, puoluetuessa.

Tuskin kansa tietää, miten heidän kivulla maksamiaan veroeuroja jaetaan puolueiden kassaan.

Kansa maksaa, vaikka heidän omat toiveensa romuttuisivatkin.

Demokratian kannalta on joka tapauksessa haitallista, että Suomessa puolueiden jäseninä on enää parisataatuhatta, kun vuonna 1980 jäseniä oli yli puoli miljoonaa.

Ei liene aiheetonta kysyä, kenen etuja palvelee se, että verovaroin maksetaan puoluetuet, vaikka itse ei olisi millään tavoin osallinen kansalliseen kärsimysnäytelmäänsä.

Puoluetukijärjestelmä on aikansa elänyt ja puolueet ovat nauttineet mieletöntä taloudellista iloa.

PS:n Soini, puolueensa ’jytkyn’ innoittamana, yhdessä puoluekaverinsa, juristi Vistbackan kanssa organisoi huikean tavan saada Helsingin kantakaupungin alueelta upean Jugend -lukaalin puolueelleen, hyödyntämällä puoluetukia.

Kuinkas sitten kävikään?

 

 

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu