Professorista presidentiksi – Alexander Stubb’in ihmeellinen elämä?

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010144375.html

Vielä ei ole viimeinen kongi kajahtanut, vaikka gallupien mukaan Stubb’n johtoasema on säilynyt.

IS:n artikkelissa Stubb toteaa, että ei ole akateeminen proffa, vaan ’headhunterin’  hakemisen kautta selvitti tiensä nykyiseen tehtäväänsä, jossa hän on enemmän johtaja, kuin tieteellinen  osaaja.

Tehtävä, jossa hän nyt toimii, on määräaikainen, joten presidentin tehtävä kiinnostaa.

Tosin sekin on määräaikainen, mutta kenties monin verroin näkyvämpi ja arvostetumpi, kuin proffan, joka useimmiten häilyy nopeasti historian hämärään.

Suomessa akateemisen professorin tehtävään joutuu hakemaan tieteellisen osaamisensa ja tutkimustensa perusteella.

Helsingin yliopiston kanslerinvirastossa toimiessani opin koko prosessin.

* * * * *

Brysselin kirjeenvaihtajana toiminut Helena Petäistö on todennut kolumnissaan (MTV 14.1.2024 – Kreikkalaiseet inhosivat Rehniä, mutta Urpilaista ja Stubbia he vihasivat), että Stubb on onnistunut tokaisullaan hermostuttamaan edellisen Ranskan presidentti Hollanden.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helena-petaiston-kolumni-kreikkalaiset-inhosivat-rehnia-mutta-urpilaista-ja-stubbia-he-vihasivat/8857302

Onko se hyvä vai huono juttu, en tiedä – ehkä ranskalainen mentaali kestää huonosti ’besservissereitä’!

Petäistö totesi lisäksi, että Stubbin monikielisyys on siitä ikävä, että jokaisella kielellä onnistuu päästämään ’sammakoita’ suustaan.

* * * * *

Suomen kansa ratkaisee vaaleissa, kenelle tulevan presidentin tehtävä lankeaa.

On selvää, että jokainen ehdolla oleva toivoo itselleen isoa äänisaalista.

Kuitenkin gallup -johdossa olevien ’kolmen koplan’ kesken käydään kansan äänistä kisaa.

Mahdotonta ei ole, että Keskustan ehdokas,’ lujana kalliona’ itseään tunnistava Olli Rehn nousisi vielä taistoon tuimaan.

Paljon riippuu siitä, lähtevätkö pohjoisen Suomen keskustalaiset liikkeelle poroineen ja koirineen.

* * * * *

Alexander Stubbin ihmeellisen elämän vaiheiden seuraamisessa mielenkiintoista on, miten maahanpoljetun roolista on mahdollista nousta uudelleen siivilleen.

Siihen ovat varmasti auttaneet hänen perheensä ja lähipiirinsä, joiden tuki on kantanut.

Mutta myös lopulta ruotsinkielinen vauras väestö, jotka ovat tukeneet presidenttivaalien kampanjointia suurilla panoksilla.

* * * * *

Jossain kohdin tulikin mieleeni, että onko lopulta Stubb’in kannattajien/taloudellisesti tukijoiden joukossa heitä, jotka haluavat maahamme kaksikielisen (ruotsi/>suomi) presidentin.

Itsenäisyytemme ajan presidenteistä Urho Kekkosen jälkeen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö ovat heitä, joilla ei ole ollut kielellistä kaksoisidentiteettiä.

J.K Paasikivi oli suomalaistanut nimenesä (Hellstenistä) Paasikiveksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MirjamiParant1
Sitoutumaton Vantaa

Helsingin yliopiston Urajärven tutkimusasemalla vierailuni. Kuva: Marjukka Liiten , HS

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu