Pula-aika ennen ja nyt!

Pula-ajan säännöstelyä ja korvikkeita

Sota toi mukanaan myös säännöstelyn ja pulan. Ensimmäisinä kortille joutuivat kahvi ja sokeri. Käyttöön otettiin ostokortit ja erilaiset korvikkeet. Tavara vaihtoi omistajaansa myös laittomasti mustassa pörssissä.

Kahvin ja sokerin säännöstely aloitettiin jo syksyllä 1939. Seuraavaksi säännöstelyn kohteiksi joutuivat leipä, viljatuotteet, maito, juusto, liha ja voi.

Pahin tilanne oli talvella 1942, jolloin jopa peruna ja juurekset joutuivat säännösteltäviksi. Talvi 1941-42 muistetaankin Suomessa ns. lanttutalvena, sillä lantun haju leijaili kaikkialla.

Säännöstely loppui kokonaan vasta vuonna 1953, jolloin kauppoihin alkoi ilmestyä jopa appelsiineja ja banaaneja.

Teksti: Reijo Perälä

* * * * * *

Sodasta selvittyään, nuori isäni joutui miettimään, miten saisi perheensä ruokittua. Monitoimimiehenä hän kengitti pajassaan kylän hevosia ja hoiti maanviljelystilaa yhdessä isänsä kanssa. Kun maanviljelijän ammatti ei häntä pidemmälle innostanut, hän perusti kyläkaupan.

Kyläkaupan perustaminen oli merkittävä teko, sillä siellä saattoi nähdä asukkaiden huolen ja turvan hakemisen.

Ostokortit olivat myös isäni kaupassa välttämättömyys. Samalla, kun ostoksia tehtiin, kylän asukkaat saattoivat purkaa huoliaan ja saada myötätuntoa.

Säännöstelyn avulla turvattiin luonnollisesti mahdollisuus elintarvikkeisiin, jotka olisivat muutoin jääneet saamatta.

* * * * * *

Uuden ajan pulaa, edustavat komponentit.

Komponenttipula on sinänsä huolestuttava, että moni tuotantoala jumittaa.

Miten pulan seuraukset näkyvät ihmisten toimeentulossa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä?

Nythän kyse ei ole varsinaisesti rahapulasta, vaan ihmisten viihdytystarpeiden toteutumisen viiveestä.

* * * * * *

Kaikella on aikansa!

 

 

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu