Suomessa demokratian jakajina 24 -puoluetta – Venäjällä vain yksi!
Jälleen on alkanut kilpajuoksu valtakunnan vallan huipulle!
Oikeusministeriön Demokratia- ja julkisoikeusosaston 16.2.2023 tehdyn päivityksen mukaan Suomessa on 24 puoluetta.
Maamme on jaettu 13 vaalipiiriin maakuntajaon pohjalta. Jokaisesta vaalipiiristä, Vaalilain 5. pykälässä säädetään, mitkä kunnat kuuluvat mihinkin vaalipiiriin.
Näin määräytyy kustakin vaalipiiristä se määrä kansanedustajia, jota vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä suhteessa kaikkien Suomessa asuvien Suomen kansalaisten lukumäärään, kuusi kuukautta ennen vaaleja osoittaa.
Ahvenanmaan velipiiristä valitaan kuitenkin vähintään aina yksi kansanedustaja.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleja koskeva päätös on tehty marraskuussa 2022; Lähde: Vaalit – Oikeusministeriö
Vaikka maassamme on rekisteröity 24 puoluetta, niin suurin osa niistä karsiutuu vaalien jälkeen odottamaan päivää parempaa.
Puoluekannatusmittauksissa johtoasemaa pitävät tällä hetkellä kolme suurinta puoluetta Kok, PS ja SDP, joiden järjestys vaihtelee mittausten tuloksissa kuukausittain pienellä marginaalilla..
Puolueet ovat yhdistyksiä, jotka toimivat yhdistyslain (Yhdistyslaki 503/1989/Finlex) mukaisesti. Tosin tuon jälkeen Hallitus on antanut Eduskunnalle esityksen yhdistyslain muuttamisesta (HE 200/2022), jonka hyväksyntä lienee vielä tekemättä.
Kilpailu eduskuntapaikoista on vakavaa ja vaatii myös rahaa, paljon rahaa.
Tähän mennessä on jo perustettu tukirahastoja tietyille ehdokkaille. Tämä tarkoittaa, että valintaa tehdään vauhdilla. Raha ratkaisee usein myös onnistumisen.
Kilpailun raadollisuus näkyy myös siinä, että mitä useamman kansanedustajan puolue pystyy saamaan, niin sitä paremmat edellytykset kunkin puolueen on ylläpitää toimintaansa, palkata riittävästi henkilökuntaa ja hallita keskeisillä paikoilla olevia vuokratilojaan.
Valtion varoista maksettava puoluetuki, joka edustaa merkittävää yhdistyksen taloudellista tukea, on siten vaakalaudalla, jos puoleen kannatus hiipuu ja edustajakaartista putoaa päitä.
Tavallisella kadun- , tien-, tai peltotilkun tallaajalla on usein tunne, että heidän asiansa jäävät hoitumatta, äänestipä tai ei, joten monet jättävät äänestämättä.
Useat kuitenkin vaivautuvat äänestyspaikalle, ottavat äänestyslipun ja käyvät äänestyskopissa piirtämässä lippuun aku ankan, kirkkoveneen tai jättävät viestin, jota entisenä vaalitoimitsijana en mainitse.
Kannanottonsa on sallittu, mutta siitä jää tunne, että miksi juuri nuo ihmiset kokevat osallisuutensa yhteiskuntaan vajavaisiksi.
Muistamme ’rotestivaalit’, jolloin Vennamon perustama Pientalonpoikien puolue (per. 9.2.1959 – lop. 15.5.1995) menestyi vaaleissa. Veikko oli onnistunut koskettamaan tuolloin Suomen pienviljeijöiden tunteita ja nostattanut heissä hengen muutoksen puolesta.
Silloinen v. 1908 perustettu Maalaisliitto ajoi eniten suurtilallisten asioita.
Pientilallisia oli jo pitkään jäytänyt, että kahden, kolmen lehmän ja kivisten peltojen viljelystä ei saanut riittävää toimeentuloa. Kun samaan aikaan suurtilalliset saivat valtion tukia.
Vennamo oli sodan jälkeen asuttanut Suomeen Karjalan evakkoja ja kuunnellut kansan ääntä. Hän tunnisti, että puolueensa perustamisen kautta, polku kärsivän kansan sielun syvyyksiin oli löytynyt.
Muistamme SMP:n raunioilta, ex-puoluejohtajan Timo Soinin henkiin herättämän ja perustaman Perussuomalaisten puolueen (per. v. 1995), joka sai vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ’Jytkyn’ ja nousi tuolloin Eduskunnan 3. suurimmaksi puolueeksi.
Ihmettelisin, jos tänä päivänä yhdellekkään ’rotesti’ -puolueelle ei olisi tilaa?
Kansan tuntojen kuuntelijana tunnistan, että eräänlainen lamautuneisuus on meneillään.
Nyt, jos koskaan, tarpeen olisi saada vahvoja heräämisiä siitä, miten ihmisiä on kohdeltu, miten heidän ääntään on kuultu tai ennen kaikkea jätetty kuulematta!
Onko kansallinen ’eliittimme’ ainoa, jonka toimeentulo on varmaa?
* * * *
Elämme nyt aikaa, jossa yhteiskunnassamme tapahtuneita kriisejä nykyinen hallitus on hoitanut, turvaamalla monien kansanryhmien selviytymistä, mutta samalla velkaannuttanut koko kansakunnan.
Velan maksajiksi joutuvat useimmiten he, jotka ovat tähän saakka nauttineet yhteiskunnan leipää.
Äänestäjillä on nyt valittavanaan 24:stä puolueesta se, jonka uskoo hoitavan juuri hänen tulevaisuutensa selviytymisen.
Äänestänkö puoluetta, puolueen ehdokasta vai ihmistä, joka ei välttämättä pääse eduskuntaan?
Luottamuksella on suuri rooli siinä, miten voi tunnistaa puolueen johdon toimintamallit.
Monet puolueet pyytävät listoilleen julkisuuden henkilöitä, jotka saattavat tuoda ääniä, mutta onko se oikea tapa?!
Usein ’tähdenlennoiksi’ osoittautuneet julkkikset vahvistivat kenties puolueen kassaa, mutta heidän osuutensa päättäjinä jäävät varjoon.
Huhtikuun 2023 Eduskuntavaalit ovat merkitykselliset.
Puolueiden joukossa ei ole ’rotestihenkeä’ edustavia, jotka voisivat nousta ’jytkyinä’ murtamaan kolmen suuren joukon.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/53ae1f78-fbd1-43ac-9e86-56594da48d35
Suomen Pankin pääjohtaja Rehnin mukaan, kansallisten varojen käyttö on, nykyhallituksen toimin ollut vähintäänkin ylitsevuotavaa, eli jokseenkin heikosti kohdennettuna hallitsematonta.
Ilmoita asiaton viesti
Otsikossa Mirjami kysyt, puolue vai ehdokas?
Vaaleissa jokaisen valveutuneen äänestäjän tulee omasta mielestäni heti ensimmäiseksi ottaa huomioon mitä kukin puolue ajaa omalla politiikallaan itselle tärkeissä asioissa ja se on nähtävissä tutkimalla puolueiden ohjelmia.
Kaikkein tärkeintä on sitten toki oman mielipiteeni mukaan ratkaista äänestyksessä ensin puolue ja vasta sen jälkeen sellainen ehdokas joka mielipiteissään on ko. puolueen puolueohjelman mukaisilla mielipiteillä ehdokkaana. Sellaista ehdokasta äänestämällä jonka mielipiteet eivät edusta puolueen ohjelmaa on hukkaan heitettyä äänestämistä vaan tulee antaneeksi äänen sellaiselle puolueelle jota ei itselle tärkeissä asioissa kannata.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi minulla ei ole ongelmaa. Löysin jo ehdokkaani.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö jokainen puolue itsessään muodosta ”rotestin” kaikille muille? On mistä valita!
Ilmoita asiaton viesti
Tuskinpa muodostaa.
Kansa liikkuu sitä muka, miten gallupit puhuttelevat.
Harvat uskaltautuvat äänestämään puoluetta, jonka kannatus gallupeissa on vähäinen.
Demokraritian sudenkuopat syntyvät hämäyksistä, joita media ylläpitää.
Ilmoita asiaton viesti
On tärkeää, että äänestävä kansa osaa erotella mediassa esiin tuotavat ehdokkaiden aiemmat hyvät ja huonot.
Jos käy selväksi, että joku nykyinen kansanedustaja on käyttänyt asemaansa hyväkseen ja onnistunut siten saamaan etua perheellen tai lapsilleen, niin kyse on korruptiosta.
Todennäköisesti häntä äänestäneet etua saaneet, yrittävät edelleen saamaan hänet eduskuntaan, mutta ennen pitkää ’jäljet johtavat’ ja tie puolueen edustajana päättyy.
Onneksi maassamme on muitakin valvontayksiköitä, kuin Supo tai Ylen Mot.
Ilmoita asiaton viesti
SPP ei oikeastaan koskaan menestynyt vaaleissa, Veikko itse oli ainoa kansanedustaja. Vasta, kun nimi oli muutettu SMP:ksi, vuoden 1970 vaaleissa tuli iso ryhmä.
En oikein ymmärrä, onko avaus nyt jonkinlainen valitus siitä, että äänestäjillä ei ole tarpeeksi vaihtoehtoja. Rekisteröityjä puolueita on 24. Tällä hetkellä niistä on eduskunnassakin 10.
Yhdistyslain uudet pykälät ovat käsittääkseni tulleet voimaan 8. helmikuuta 2023, mutta en huomaa niissä mitään puolueiden toiminnan kannalta merkittävää.
Ilmoita asiaton viesti