Köyhäily stressaa ja kuormittaa henkisesti

Tämän päivän Suomessa köyhyys koskettaa myös tavallisia
lapsiperheitä. Köyhyys voi tulla yllättäen, ja se voi koskea yhtä hyvin entistä
koneasentajaa kuin entistä toimitusjohtajaakin. Minulla on ollut mahdollisuus
tavata erilaisia ihmisiä ja pysähtyä miettimään erilaisten perheiden elämää ja
niitä haasteita, jotka kuuluvat monien helsinkiläisperheiden arkeen. Olen
huolissani tuloerojen kasvusta, nuorten aikuisten velkaantumisesta ja jatkuvasta
ahdistuksesta. Yksilökeskeisyyden kasvu lisää kaipaustani yhteisöllisempään
elämäntyyliin.

Yksilökeskeinen yhteiskunta antaa ymmärtää, että
pienituloisuus on oma valinta. Monet asiat ovat omia valintoja, mutta
samanaikaisesti yhteiskunnallisten valintojen summa. Jos palkka on alle 2000
euroa bruttona, on tullut valittua väärä ala. Oma vika. Itseään voi syyttää
siitäkin, jos puoliso on tullut valittua rakkauden eikä rahan perusteella.
Asumisen suhteen puolestaan nelihenkinenkin perhe voisi hyvin asua yksiössä tai
kaksiossa, kyllähän sopu sijaa antaa. Jokainen voi toki valita itse, mutta
siitä syyllistäminen on inhimillisesti kohtuutonta.

Monet hienot ideologiat saavat väistyä, kun ihminen kävelee
kauppaan ostamaan suurperheen viikon ruokatarvikkeita sadalla eurolla. Reilun
kaupan tuotteet ja luomu vaihtuvat lähes välittömästi Euro Shopperiin tai
johonkin muuhun halpamerkkiin. Hinta määrittää sen, mitä voi ostaa, ei
läheskään aina eettisyys. Naudan vähärasvainen jauheliha vaihtuu sikanaudaksi,
ja osa vihanneksista ja kokoliha jäävät valitettavan usein kauppaan. En
ihmettele, että jotkut valitsevat luottotietojen menettämisen nälän ja epäterveellisen
ruokailun sijaan.

Kuinka pärjätä niin, etteivät kaikki huomaa, kuinka köyhiä
taloudellisesti tiukoilla olevassa perheessä ollaan? Tutkimustenkin mukaan
lapsiperheiden köyhyys koetaan perheissä häpeäksi ja nöyryytykseksi. Aikuiset
tuntevat myös usein syyllisyyttä, kun lapset joutuvat kokemaan arjessaan niukkuutta.
Monet haluavatkin näyttää ainakin ulospäin, että kyllä meillä pärjätään.

Tuloerot kasvavat, ja osassa perheistä voidaan luvattoman
pahoin. Nyt on etsittävä ratkaisuja, joilla hillitään tuloerojen kasvua ja
edistetään perheiden hyvinvointia. Köyhäilyä taitaa olla luvassa monissa
perheissä tulevaisuudessakin, etenkin kalliiden asuinkustannusten Helsingissä.
Perheen hätä on myös lasten hätää, ja se heijastuu pitkälle Suomen ja Helsingin
tulevaisuuteen. Köyhäilystressiä on syytä helpottaa.