Inhimillisempi Helsinki

On ikävä törmätä kunnallisessa päätöksenteossa
talousmatematiikkaan, joka ei anna selkeää kuvaa palveluiden hinnasta tai
laadusta. Palveluostoja seuranneena olen huomannut, että
tarjouspyyntömenettelyt ja -sopimukset tekevät hankintapalveluistamme jähmeitä
ja huonosti muutoksiin vastaavia. Kunnan itse tuottamat palvelut sitä vastoin pystyvät
muuttumaan tarvittaessa tilanteen mukaan ilman rahan lisäliikehdintää ja
sopimuskausista riippumatta, jos se nähdään tärkeäksi.

En myösk’ään kannata sitä, että ihmisiä lokeroidaan hyviksi ja vähemmän hyviksi kansalaisiksi, kuten jotkut kokoomusvaikuttajat ovat viime päivinä tehneet. Meidän tulee kohdella toinen toisiamme kunnioittaen ja
arvostaen. On opeteltava tuntemaan erilaisia ihmisiä ja hyväksyttävä toiset sellaisina
kuin he ovat. On kyse sitten maahanmuuttajista, ikäihmisistä tai lapsista.
Tavoitteena tulee olla rauhan turvaaminen Helsingissä ja yhteisen, erilaisten
ihmisten Suormen rakentaminen.

Helsingin talous on nyt kohtuullisella mallilla.
Helsingin tulee käyttää rahaa oikeudenmukaisemmin ja ongelmia ennakoiden.
Esimerkiksi erikoissairaanhoidon jonojen purkaminen, lasten ja nuorten
terveyttä edistävä työ sekä päivähoitomaksuista luopuminen tuottaisivat välillisesti
Helsingille selvää säästöä.

Näiden asioiden hintalappu voi päällisin puolin
vaikuttaa suurelta, mutta ennaltaehkäisevät toimet tuottavat ajan myötä
säästöä. Helsinki tarvitsee inhimillisempää otetta. Ei sairas-sakkoja tai ihmisten lokerointia.