Alkoholipolitiikka uusiksi

Keskustan "Keppanagate" on jo unohtumassa. Sipilän suulla saimme taannoin kuulla, että Kepu ei ole laimentamassa keskiolutta. Kaikesta vakuuttelusta huolimatta pitää muistaa Keskustan puoluekokouspäätös vuodelta 2013, ja keskustan puoluesihteerin, innokas laimentamisen puolustaminen. Varmaa on se, että Keskusta tulee tekemään kaikkensa holhoavan ja kontrolloivan alkoholipolitiikan edistämiseksi.

Kävin alkuvuodesta Mustalaisystäväni kanssa baarikierroksella, josta kirjoitin  myös blogissani.   Tarkoitukseni oli ottaa selkoa baarien suhtautumisesta vähemmistöihin, mutta samalla paljastui myös ravintolaelinkeinon tilanne Suomessa. Tosin olin tästä jo toki kuullutkin alalla työskenteleviltä ystäviltäni. Asiakkaat saapuvat ravintoloihin yhä myöhempään, he viettävät alkuillan "etkoilla" nauttien Virosta tuotuja halpoja virvokkeita ja saapuvat baareihin tapaamaan ystäviään myöhään ja jo pohjia ottaneina.

Nykyinen alkoholipoliittinen lähtökohta on kontrolloiva ja holhoava. Se ei ole kiinnostunut alkoholiongelmista, ja erityisen vähän sitä kiinnostavat alkoholiongelmaiset. Mantrana toistetaan, ja tutkijat ja raittiusväki todistelevat toisilleen, että alkoholihaitat vähenevät, kun kokonaiskulutus vähenee.

Teen itse päihdetyötä Itä-Helsingissä matalan kynnyksen päivätoimintakeskuksessa. Asiakkailla on monen tasoisia ja vaikeita päihdeongelmia. Heidän ongelmiaan ei ratkota mainoskielloilla eikä tiukoilla anniskelusäännöillä.

On myös vaikea, uskoa väitteitä siitä,  että alkoholin kestävyysvaje saataisiin poistettua alkoholin  sen käyttöä vähentämällä. Enneminkin se lisääntyy kurjistamalla ravitsemus- ja juomaelinkeinoja, kun holhous ja kontrolli vähentävät työllisyyttä ja toimeliaisuutta täällä ja ohjaavat verotulot Viroon.  

Seuraavan eduskunnan tulisikin tehdä tältä hallitukselta kesken jäänyt alkoholilain kokonaisuudistus uudelta pohjalta. Valmisteluun on otettava mukaan ay-liikkeen, elinkeinojen ja kuluttajien edustajat.  Järki linja löytyy yhteistyöllä.