”Lapsista näkee huomenna, mikä meille aikuisille on tärkeää tänään”

Lapset ja lapsen asema ovat olleet kautta aikain tärkeitä Suomelle ja suomalaisille. Lasten terveys, koulutus ja hyvinvointi ovat olleet kansallinen ylpeytemme, lasten ja perheiden hyvinvoinnin perusta.

Neuvolajärjestelmä, lapsilisät, äitiys- ja myöhemmin vanhempainlomat, kouluruokailu, päiväkotijärjestelmä subjektiivisine oikeuksineen, lapsiasiainvaltuutetun pestin perustaminen ja tehtävien määrittely 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja monet muut lapsiin ja nuoriin kohdennetut toimet, tuet ja kannustukset kertovat lapsen asemasta Suomessa.

Lapsiasiainvaltuutettumme tehtävä on seurata ja arvioida sekä vuosi- että nelivuotisjaksoissa sitä, miten YK:n lapsen oikeuksien sopimus toteutuu noin 1,1 miljoonan 0-18-vuoden ikäisen osalta Suomessa. Seuranta ja arviot kohdistuvat moniin ja monisyisiin asioihin. Valtuutettu tuottaa arvionsa oikeuksien toteutumisesta, lasten hyvinvoinnin ja elinolojen kehityksestä sekä lainsäädännössä havaituista puutteista YK:n lapsen oikeuksien komitealle, eduskunnalle ja valtioneuvostolle – siis myös meille päättäjille.

Seurannan kohteena on niin lasten materiaalinen elintaso kuin kasvuympäristön turvallisuus, terveys ja hyvinvointi, koulu ja oppiminen, perhe, vapaa-aika ja osallisuus, yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojeluun liittyvät asiat. Tiedosta ei ole puutetta ja valtuutettu antaa lisäksi arvionsa ja suosituksensa, joiden perusteella ja varassa me päättäjät voimme toimia.

”Harvojen yhteiskunta vai kaikkien kansakunta”

Vaikka Suomi on yksi parhaista maista lapselle, lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila on tuonut esiin useissa yhteyksissä muun muassa sen tosiasian, että joka kahdeksas poika ei osaa peruskoulun lopussa lukea. Hän myös kertoo, että joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä. Luvut on otettava vakavasti.

Erityisesti yksinhuoltajien, monilapsisten ja alle 3-vuotiaiden perheissä on erityisesti tiukkaa. Heille virikkeiden tulva- ja kulutusmaailma saattaa olla ahdistava. Pelastakaa Lapset ry:n kysely tuo esiin, että vähävaraisuus vaikuttaa lapsen elämään monin tavoin. Se rajoittaa harrastuksia, osallistumista ja osallisuutta. Se aiheuttaa kiusaamista ja vie vanhempien aikaa pois lapsilta. Köyhyys vaikuttaa jopa siihen, että lapsilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa koulussa ja harrastuksissa.

Viimeisimmissä valtuutetun arviossa korostuukin se, että tänä päivänä Suomi on valintatilanteessa. Kurttila kiteyttää tilanteemme hätkähdyttävästi kysymykseen olemmeko harvojen yhteiskunta vai kaikkien kansakunta.

Olemme siis valinnan edessä, miten tästä eteenpäin. Millaista lapsipolitiikkaa tuemme ja harjoitamme tulevaisuudessa. Annammeko eriarvoisuuden lisääntyä vai pääsemmekö takaisin tasa-arvoisen huolenpidon ja kestävän kehityksen tielle.

Eduskuntavaaleissa voidaan tähänkin vaikuttaa.  Lapsiasiavaltuutettu on esittänyt julkisuudessa erityistä alle 5-vuotiaisiin kohdennettavaa investointiohjelmaa, sillä se on kaikkien tärkein ikä. Tätä voin erinomaisen mielelläni minäkin tukea!