Pahoinpidelty ihminen tarvitsee tukea ja turvaa

Väkivalta on liian monen perheen arkea. Väkivallasta kärsivän perheen auttajia ei ole monia. Ensi ja turvakotien liitto on tehnyt tätä työtä pitkään ja hyvin tuloksin järjestämällä turvakotipalveluja. Nämä ensiarvoisen tärkeät palvelut on säilytettävä ja niitä on vahvistettava tulevissa uudistuksissa.

Vuoden alussa voimaan tullut turvakotilaki siirtää taloudellisen vastuun valtiolle kriisin aikaisesta turvakotiajasta. Parhaimmillaan tämä voisi tarkoittaa sitä, että turvakotien määrä lisääntyy ja avunsaanti helpottuu väkivallan kaikille uhreille.

Käytännössä turvakotitoiminnan rahoitukseen on varauduttu riittämättömästi valtion talousarviossa ja tulevien vuosien kehyksissä. On huolehdittava siitä, että rakenteellisissa muutoksissa turvakotipaikkojen määrä ei vähene tai auttamisen laatu heikenny. Itse asiassa tulevaisuudessa turvakotitoimintaa tulisi laajentaa.

Kuntien vastuu ehkäisevästä tuesta ja kuntouttavasta tuesta kriisivaiheen jälkeen kasvaa uuden sosiaalihuoltolain myötä. Myös mahdollisuudet yksilöllisempään tukeen ja asiakkaiden ja perheiden kuulemiseen ja kohtaamiseen paranevat.

Väkivaltaa kokeneiden palvelujen parantamiseen Suomea velvoittaa myös Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan vastainen yleissopimus, Istanbulin sopimus.

Se velvoittaa Suomea perustamaan matalan kynnyksen tukikeskuksia, joihin jokaisella väkivaltaa kokeneella naisella on esteetön pääsy ilman ajanvarausta, rahaa tai suomen kielen taitoa.

Suomeen tarvitaan myös yksi puhelinnumero, josta saa neuvontaa ja tukea kaikkina päivinä ja kaikkina vuorokaudenaikoina. yhteiselle puhelimelle on turvattava riittävä rahoitus.

Sote-uudistus ja lähipalvelut keskeisiä

Turvakotiin hakeutuvat ovat vain perheväkivaltailmiön jäävuoren huippu. Huomattava osa sitä kokeneista ei osaa tai uskalla hakea apua. Perheväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille apua tarjoavia turvakoteja on Suomessa noin 20, joista suurin osa on järjestöjen ylläpitämiä.

Sote-uudistuksessa on otettava huomioon, että väkivaltaa kotonaan kokeneet tai nähneet lapset ja aikuiset saavat tarvitsemaansa varhaista tukea ja kuntouttavaa tukea myös kriisivaiheen jälkeen. On huolehdittava siitä, että turvakotityön ja väkivaltatyön avopalvelut nivoutuvat toisiinsa saumattomasti.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, jotka tuntevat käytännön työtä ja järjestelmää, tulee ehdottomasti olla kehittämässä sote-uudistuksen sisältöjä. Käytännön sosiaalityötä tekevänä minä uskonkin, ettei tulevaisuuden sosiaali- ja terveystyötä tehdä virastomaisissa toimistorakenteissa vaan päivätoimintakeskuksissa ja matalankynnyksen kohtaamispaikoissa.

Aattellisella tasolla oleellista on oikeiston ja vasemmiston erilaiset tavat nähdä asia. Siinä missä kokoomus uskoo, että raha seuraa potilasta, valinnan vapaus ja yksityisten palveluiden lisääminen järjestelmässä ovat ratkaisu nykyisiin ongelmiin, me demarit uskomme julkisiin palveluihin ja siihen, että palvelut ovat omissa käsissä. Lompakon paksuus ei saa määrittää sitä, kuka saa palveluja ja millaista palvelua saa. Kyse on oikeudenmukaisuudesta, demokratiasta ja lähipalveluista.

Sote-uudistus on mahdollisuus. Rakennetaan hyvinvointivaltio uusiksi, 2000-luvun ihmisten tarpeisiin vastaten. Ihminen tarvitsee tukea ja turvaa.