Vaalitavoitteet ja arjen todellisuus

Vaalikeskustelua on mediassa ja muilla julkisilla areenoilla leimannut talous ja sen kuntoon saattaminen elvytyksen, velanoton ja muilla keinoilla. Talous on tietenkin tärkeä, ja sen on oltava kunnossa, mutta omissa tavoitteissani ihminen ja ihmisen hyvä ja hallittu arki tulevat ensin. Se on pohja myös terveelle taloudelle ja yhteiskunnalle.

Vaalikentillä ihmisten puheissa ei ole kuulunut niinkään talous, vaan eriarvoisuus, köyhyys ja syrjäytyminen, työttömyys, pienet eläkkeet, palveluiden, erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuus, niihin pääsy, asumisen kalleus, verotus, maahanmuutto ja sen haasteet sekä istuneen hallituksen toimet ja viime metrien ilmapiiri ja ihmisille sekavana näyttäytynyt asioiden valmistelu ja päätöksenteko.

Nyt kampanjan loppuvaiheessa on hyvä peilata ihmisten odotuksia ja näkemyksiä sekä omiin että julkisuudessa esillä olleisiin tavoitteisiin ja tarpeisiin.

Lama-, leikkaus-, elvytys- huoltosuhdepuhe lamauttaa

Vaikka talous on hyvinvoinnin ja politiikanteon keskiössä, ihminen on tärkein – ihminen tulee aina ensin. Investoinnit, panostaminen, ihmisiin maksavat aina itsensä takaisin, ne ovat pitkän aikavälin tuottavin ratkaisu maan ja koko kansakunnan kannalta. Eivät pohjoismaiset hyvinvointivaltiot muuten loistaisi menestyneiden maiden listoilla.

 

Ihmisille ja ihmisten kanssa on puhuttava arjen kieltä heidän omista tarpeistaan ja tavoitteistaan käsin. Puheiden ja tekojen on pidettävä yhtä. Ylätason elitistinen ja eri suuntiin vetävä talous-, leikkaus- ja lamapuhe sananmukaisesti lamauttaa ihmiset. Kiinnostus demokratiaan ja politiikkaan haalistuu ja häviää. Tämä viesti on vaalikentiltä tullut harvinaisen selvästi – ja asia harvinaisen selväksi.

 

Kasvupolitiikka ja elvytys ihmisen arjessa ja omissa tavoitteissani tarkoittaa yksinkertaisesti esimerkiksi, että ihmiset tarvitsevat kodin, ja että valtio ja kunnat auttavat tässä ja tukevat sekä järkevällä kaavoituksella, liikenne- ja muulla suunnittelulla, kunnossapidolla ja rahoituksella kohtuuhintaista asumista ja toimivia, kohtuuhintaisia liikenneyhteyksiä siellä, missä niitä tarvitaan. Syntyy koteja ja työtä ja hyvinvointia.

 

Elvyttäminen tarkoittaa myös paljon peräänkuulutettuja rakenteellisia uudistuksia, mutta niin, että ihmisille tärkeät lähipalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan mahdollisimman lähellä ihmistä ja ”yhdeltä luukulta”, ja ihmisten aikaa ja voimavaroja vievä pompottelu ja pitkiin välimatkoihin kuluva aika torjutaan.

 

Samalla kuntoutetaan, voimaannutetaan ja autetaan ihmisiä takaisin yhteisöihin ja työhön ja estetään syrjäytymistä. Näin syntyy myös julkisella sektorilla nykyistä tuottavampaa toimintaa. Palveluissa voidaan käyttää resurssit viisasti, syntyy moniammatillista, hyvää yhteistyötä, se säästää rahaa ja parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta.

 

Elvyttämistä on myös se, että eläkeläisten ja pienituloisten käteen jäävä rahamäärä kasvaa. Eläkkeitä ja indeksejä ei leikata, niiden ostovoima palautetaan ja verotusta kevennetään. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset kuluttavat välttämättömään enemmän, sosiaalimenot laskevat ja luomme taas uutta tuotantoa ja työtä, sitä kasvua.

 

Kun korjataan julkiset tilat terveellisiksi ja sellaisiksi, että ihmiset voivat niitä käyttää erilaisiin harrastus- ja muihin arjen tarkoituksiin eli investoidaan julkisiin tiloihin, saadaan työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia parannettua – taas elvytetään.

 

Kun satsataan nuorisotyöhön, autetaan huumenuorta tai nuorta, joka on muista syitä syrjäytynyt, autetaan sekä ihmistä että hyvinvointivaltiota. Suomi on OECDn kärjessä nuorten mielenterveys-, itsemurha-tilastoissa, pelkkä masennus aiheuttaa n. 1,5 Mrd euron kulut vuodessa.

 

Investoiminen opiskeluun ja työmarkkinoita palvelevaan koulutukseen on elvyttävää. Työn ja opiskelun vuorovaikutusta parantamalla esimerkiksi oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintoja kehittämällä ja lisäämällä, luomme mahdollisuuksia nuorille, irtisanotuille ja työttömille teemme palveluksia niin yrityksille kuin ihmisille.

Kun saamme koulurauhaa turvaamaan kodin ja koulun sekä koulun eri henkilöstöryhmien parempaa liittoutumista ja yhteistyötä sekä riittävästi koulukuraattoreita, kouluterveydenhoitajia ja koulun-käyntiavustajia, säästämme ja paranamme laatua, luomme yhteisöllisyyttä, myös työllistämme.

Kun estämme veronkierron ja kitkemme veroparatiisit, saamme verovaroja hyvinvointivaltion ja turvaverkkojen pelastamiseksi.  Voimme säilyttää menestykseksi tunnustetun pohjoismaisen mallimme.

Tätä listaa voisi jatkaa loputtoman pitkään, mutta vain muutamaa tavoitetta ja asiaa kuvaamalla käy ilmi ja selviää se, mitä elvytys- ja talouspuhe voisi myös olla ja mitä se pitää sisällään tavallisen kansalaisen näkökulmasta – se miten ihmisen arki ja sen tukeminen politiikan keinoin ja hyvinvoiva talous ja yhteiskunta kulkevat käsi kädessä. Tästä politiikassa ja myös vaaleissa on kyse. 

 

Mirka Vainikka

Lähihoitaja, sosionomi (yamk),

johtava sosiaaliohjaaja

Kaupunginhallituksen jäsen

MirkaVainikka

Olen myönteisen asenteen ja vahvat yhteiskuntasuhteet omaava, haasteista pitävä, oppimis- ja yhteistyökykyinen Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja. Koulutukselta olen sosionomi (ylempi amk), lähihoitaja ja ylioppilas. Rakastan läheisteni lisäksi liikuntaa ja etenkin jalkapalloa. Pidän haasteista ja viihdyn ihmisten seurassa. Arvoissani ihminen tulee aina ensin. <3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu